Kimalaisten uudet jalkapallotaidot – harjoitushistoria vaikuttaa suoriutumiseen 

Viimeaikaset tutkimukset ovat osoittaneet kimalaisten olevan luultua älykkäämpiä. Ne voivat esimerkiksi ymmärtää abstrakteja käsitteitä ja oppia käyttämään työkaluja. Uudessa tutkimuksessa dosentti Olli Loukolan maailmankuulut jalkapallokimalaiset oppivat yhä monimutkaisempia sääntöjä pallonpyörityskokeessa. Harjoitushistorialla on vaikutusta niiden suoriutumiseen.
Kimalainen valitsee keltaisen pallon keltaisella pelialustalla. Kuva Olli Loukola.
Kimalainen valitsee pelialustan värisen pallon yleistystehtävässä. Kuva Olli Loukola.

Oulun ja Chesterin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden uudessa iScience-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kimalaiset oppivat valikoimaan pelialustan värisen pallon kahdesta vaihtoehdosta ja liikuttamaan sen maaliin saadakseen palkinnoksi sokerivettä. Kun peliareenan väri vaihdettiin uuteen ja pallovaihtoehtoja oli kolme, kimalaiset yleistivät säännön ja liikuttivat pelialustan värisen pallon maaliin riippuen mitkä värit ne olivat oppineet aikaisemmin.

Jos kimalaiset oppivat aikaisemmassa vaiheessa liikuttamaan sinisen pallon siniseen maaliin ja punaisen pallon punaiseen maaliin, ne ymmärsivät yleistyskokeessa liikuttaa myös keltaisen pallon keltaiseen maaliin. Mikäli kimalaiset oppivat aikaisemmassa vaiheessa liikuttamaan keltaisen pallon keltaiseen maaliin ja punaisen pallon punaiseen maaliin, ne eivät ymmärtäneet yleistyskokeessa liikuttaa sinistä palloa siniseen maaliin.

Ihmissilmän havaitseman sinisen on osoitettu olevan luontainen suosikkiväri useissa kimalaispopulaatioissa, ja ihmissilmän havaitsema punainen väri näyttäytyy kimalaisilla tummina sävyinä, joten niiden on vaikeampi havaita sitä. Keltaisen ne havaitsevat hyvin.

Kimalaiset siis oppivat monimutkaisia sääntöjä pallonpyörityskokeessa, mutta niiden harjoitushistoria vaikuttaa niiden suoriutumiseen. Tutkimuksen tulokset korostavat, kuinka paljon koeasetelman valinta voi vaikuttaa johtopäätöksiimme koeyksilöiden kognitiivisista kyvyistä. Syntyvä näkemys kimalaisten älykkyydestä voi siis vaihdella riippuen käytetystä koeasetelmasta.

”On yllättävää, kuinka monimutkaisia sääntöjä kimalaiset oppivat pallonpyöritystehtävässä. Kimalaiset eivät ainoastaan opi käyttämään palloa työkalunaan päästäkseen käsiksi palkintoon, mutta oppivat valitsemaan oikean työkalun kolmesta vaihtoehdosta. Työkalujen käyttöä ja varsinkin kykyä valikoida niitä tilanteen mukaan pidetään eläinmaailmassa korkeamman älykkyyden ilmentäjänä. Vielä hämmästyttävämpää on, kuinka paljon erot harjoituksissa vaikuttavat niiden suoritukseen itse tehtävässä", toteaa tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.

”Tuloksemme vaikuttavat käytäntöömme hyvän tieteen tekemisessä: meidän tulee monipuolistaa kokeissa käyttämiämme ärsykkeitä, jos haluamme olla varmoja tulkitessamme eläinten kognitiivisia kykyjä”, sanoo yksi artikkelin kirjoittajista, tohtori Pizza Ka Yee Chow Chesterin yliopistosta.

Tutkimus julkaistiin lokakuussa 2022 iScience-sarjassa. Tutkimusartikkeli: Chow, P.K.Y., Lehtonen, T.K, Näreaho, V., Loukola, O.J, Prior associations affect bumblebees’ generalization performance in a tool-selection task, ISCIENCE (2022), https://doi.org/10.1016/j.isci.2022.105466

Katso Olli Loukolan videoita tutkimuskimalaisten erilaisista peliharjoituksista.

Oulun yliopistossa kimalaisia tutkitaan aktiivisesti, ja viimeaikaisia löytöjä ovat

Viimeksi päivitetty: 19.6.2024