Kliinisen lääketieteen opetus kehittyy vahvalla yhteistyöllä
Professori Olli-Pekka Alho ja koordinaattori Tiina Salmijärvi lääketieteellisestä tiedekunnasta kertovat, kuinka säännölliset koulutuspäivät, kansallinen tenttipankki ja valtakunnallinen MEDigi-hanke ovat parantaneet opetuksen laatua ja yhtenäisyyttä eri yliopistoissa. Yhteistyö on lisännyt opettajien välistä yhteishenkeä ja mahdollistanut uusien käytänteiden tehokkaan käyttöönoton. Tulevaisuudessa pyritään entistä enemmän hyödyntämään tutkimusdataa opetuksen kehittämisessä ja oppimisen tukemisessa. Alhon ja Salmijärven mielestä yhteistyömalli on niin hyvä, että se voisi toimia esimerkkinä myös muille tieteenaloille.
1. Millaista säännöllistä valtakunnallista yhteistyötä korva- nenä- ja kurkkutautien opetuksessa tehdään koulutuksen kehittämiseksi?
Professorit, kliiniset opettajat ja koulutuslääkärit pitävät yhteyttä opetuksen tiimoilta kolme kertaa vuodessa. Kahdesti vuodessa jatkokoulutuspäivien yhteydessä ja kerran vuodessa varsinaisilla opetuksen koulutuspäivillä. Lisäksi järjestämme sähköpostikokouksia tarpeen mukaan. Opetuksen koulutuspäivien järjestämisvastuu kiertää yliopistosairaaloiden välillä. Koulutuspäivät ovat kaksipäiväisiä siten, että aloitamme ja lopetamme päivät lounaalla, joten paikalle pääsy on helpompaa. Opetuspäivien ensimmäisenä päivänä esittäydymme, päivitämme yliopistojen kuulumiset sekä lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen sekä tieteellisen koulutuksen tilanteen. Kliinisille opettajille ja koulutuslääkäreille on annettu etukäteen opetusten muutoksia koskevia valmistelutehtäviä, jotka sitten päätetään professorikokouksessa. Puheenjohtajana toimii järjestämisvuorossa olevan yliopiston professori. Ilta kuluu liikunnan, saunan ja illallisen merkeissä. Toisena päivänä käsitellään jotain järjestävän yliopiston valitsemaa teemaa.
2. Mitä konkreettisia hyötyjä valtakunnallisesta yhteistyöstä on ollut?
Olemme pitäneet opetuksen koulutuspäiviä jo yli 10 vuoden ajan. Yhteistyön seurauksena yliopistojen opetushenkilökunta tuntee hyvin toisensa. Olemme oppineet toistemme hyvistä käytänteistä esimerkiksi potilasopetuksen ja teemapäivien osalta ja siten parantaneet opetuksemme laatua. Opetuksen korostaminen kansallisesti sekä opettajien hyvä yhteishenki ovat parantaneet opetuksen asemaa ja arvostusta sekä tehneet opetustehtävistä haluttavampia klinikoiden erikoislääkäreiden joukossa. Esimerkkinä yhteistyöstämme olemme kehittäneet kansallisen ydinainesanalyysin oppiaineestamme. Lisäksi meillä on kansallinen tenttipankki, jossa on perusopetuksen lopputenttikysymyksiä. Kaikkien yliopistojen perusopetuksessa on myös käytössä Oulussa ja Turussa yhteistyönä tehty audiologian verkkokurssi.
3. Miten arvioitte ja kehitätte uusia käytänteitä?
Opetuksen koulutuspäivät on erinomainen tilaisuus keskustella ja vertailla kokemuksia uusista opetuskäytänteistä. Muiden yliopistojen kokemus voi auttaa uuden käytänteen aloituksessa. Arvioimme uusia käytänteitä, opiskelijoiden oppimista ja kliinisiä taitoja seuraamalla sekä opiskelijapalautteen perusteella omassa yliopistossa ja vertailemalla kokemuksia muiden yliopistojen kanssa.
4. Miten yhteiset tenttipankit ja MEDigi-hanke ovat edistäneet opetuksen laatua ja tehokkuutta?
MEDigi hanke edesauttoi nykyisen kaltaisten opetuksen koulutuspäivien kehittymistä. Tekemämme yhteistyö muiden yliopistojen kanssa lisääntyi ja mm. audiologian verkkokurssi, ydinainesanalyysi ja tenttipankki olivat MEDigi-hankkeita. Kansallisen tenttipankin tekeminen auttoi avartamaan omaa näkemystä opetettavasta aineksesta ja näytti miten eri yliopistojen välillä on pieniä eroja opetuksessa. Opiskelijoiden arviointi on reilumpaa, kun saamme tenttien pisterajoista ja hajonnasta tietoa muistakin yliopistoista. Myös opiskelijat arvostavat sitä, että tenttikysymykset ovat kansallisesti sovittu.
5. Millaisista ajankohtaisista asioista olette viime aikoina keskustelleet, ja miten ne vaikuttavat tulevaisuuden opetukseen?
Tänä vuonna opetuspäivät pidettiin Oulun yliopiston järjestämänä Hailuodossa Luotsihotellissa. Ensimmäisenä päivänä päätimme ydinainesanalyysin päivityksestä, tenttipankin kasvattamisesta sekä keskustelimme OSCE tentin kokemuksista ja erikoisalan houkuttavuudesta ja mahdollisuuksista parantaa sitä.
6. Voisitteko antaa esimerkkejä koulutuksen tutkimuksesta ja yhteistyöstä, jota olette tehneet?
Emme ole vielä tehneet opetusta koskevaa tutkimusyhteistyötä kansallisesti. Joitain tutkimuksia on kuitenkin suunnitteilla. Tämän vuoden Luotsihotellin koulutuspäivillä toisen päivän teemana oli lääkärikoulutuksen parantaminen tutkimuksen avulla. Vieraileva luennoitsija KT Anni Silvola piti luennon aiheesta ”Opetuksen kehittäminen ja oppimisen tukeminen tutkimusdataa hyödyntäen”. Lisäksi esittelimme Oulussa tehtyä jo julkaistua tutkimusta, jossa esitellään miten ”oikeita” potilaita voidaan käyttää lääketieteen perusopetuksessa ja miten nämä potilaat ovat yhtä tyytyväisiä saamaansa tutkimukseen ja hoitoon kuin verrokkeina toimivat iän, sukupuolen ja terveyspalvelujen käytön suhteen kaltaistetut tavanomaisella käynnillä olevat potilaat. Lisäksi esittelimme perusopetuksessa meillä käytössä olevaa Instagram-tiliä sekä analyysiä, jossa selvitettiin, miten tekoäly selvisi kansalliseen tenttipankkiin pohjautuvasta perusopetuksen lopputentistä.
7. Tehdäänkö vastaavaa yhteistyötä lääketieteen opetuksessa myös muilla erikoisaloilla?
MEDigi-hankkeessa (2018-2021) käynnistettiin kaikkien lääketieteen yliopisto-opetusta antavien yliopistojen yhteistyönä lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetuksen kehittämiseen liittyvä kansallinen sisällöllinen opetuksen harmonisointi ja opetuksen kehittämistyö painottuen opetuksen digitalisoimiseen. Työtä tehtiin systemaattisesti ja sen toteuttamisesta vastasivat oppiainekohtaiset jaokset (esim. lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset, neurologia). Oppiainekohtaisia jaoksia oli hankekauden aikana 46 kpl. Jokaisessa jaoksessa oli opetushenkilöstön edustajia jokaisesta viidestä yliopistosta. Jaostojen koko vaihteli 5 – 20 henkilöön riippuen oppiaineen koosta. Jaoston työtä johti jaoston vetäjä. Jaostojen kansallinen työskentely on jatkunut osana yliopistojen perustyötä 2022 lähtien. Suurin osa jaoksista toimii edelleen aktiivisesti. Hankkeen aikana jaokset toteuttivat laajan oppiainekohtaisen ydinainesanalyysin ja loivat uutta digipedagogista oppi- ja tenttimateriaalia oppiaineesta nousevan tarpeen pohjalta. Nyt materiaaleja hyödynnetään opetuksessa valtakunnallisesti ja kehitetään edelleen yhteisissä prosesseissa. Näin ollen lääketieteen ja hammaslääketieteen aloilla tehdään aktiivista opetuksen kehittämistyötä kansallisesti lähes kaikilla erikoisaloilla.
Lue lisää MEDigi-hankkeesta: MEDigi-hankkeen loppuraportti