Kohti kalastusvälineiden erilliskeräystä - mikä on tilanne nyt?

Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö selvitti vuosi takaperin kalastussatamien ja vesiviljely-yhtiöiden jätehuoltoa. Selvitysten mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa ei vielä kerätä erikseen ja kierrätetä käytöstä poistettuja välineitä, kuten tehdään jo muissa Pohjoismaissa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa pian, sillä erilliskeräystä koskeva siirtymäaika umpeutuu tämän vuoden lopussa.
Roskasäiliö, jossa on käytöstä poistettuja kalastusvälineitä

CIRCNETS-hankkeessa toteutettiin viime vuonna kalasatamille ja vesiviljelylaitoksille suunnattu kysely, jolla selvitettiin mitä rikkinäisille ja käytöstä poistetuille välineille tehdään. Monet kyselyyn vastanneet ilmoittivat toimivansa juuri niin kuin on syytä toimiakin, rikkoutuneita välineitä korjataan, mikä pidentää niiden käyttöikää ja vähentää välineiden uusimistarvetta. Jonain päivänä verkon tai muun kalastusvälineen päivät ovat kuitenkin luetut, ja niistä tulee jätettä. Käytöstä poistettujen välineiden erilliskeräys ei ole saatujen tulosten mukaan ottanut tuulta purjeisiinsa vielä Suomessa, vaan välineet päätyvät edelleen sekajätteeksi tai varastoihin odottamaan lopullista kohtaloaan. Muissa Pohjoismaissa ja Irlannissa toteutettiin vastaavanlaiset selvitykset, joiden mukaan varsinkin merkittävimmissä kalatalousmaissa erilliskeräys on lyönyt itsensä jo läpi ja materiaaleja päätyy uudelleen hyödynnettäväksi kierrätyksen kautta.

Tilanne on muuttumassa Suomessa alkuvuodesta 2025, jolloin päättyy muovia sisältävien kalastusverkkojen keräykselle asetettu siirtymäaika. Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta 2022 uuden jätelain (Laki jätelain muuttamisesta 1096/2022) sekä asetuksen muovia sisältävistä kalastusvälineistä (Vna 1319/2022), joilla laajennettu tuottajavastuu (Extended producer responsibility – EPR) ulotettiin kattamaan myös muovia sisältävät kalastusvälineet ja niihin rinnastettavat vesiviljelyssä käytettävät laitteet. Suomi tuli näin ratifioineeksi EU:n SUP-direktiivin kalastusvälineitä koskevan osion. Merten muoviroskaongelmaa torjuva SUP-direktiivin tavoitteena on vähentää Kertakäyttöisten tuotteiden käyttöä, mutta se sisältää myös kalastusvälineisiin kohdistuvia toimenpiteitä, sillä nämä kaksi tuoreryhmää muodostavat merkittävimmät muoviroskan lähteen merissämme. Kertakäyttöisten juomapillien materiaali on vaihtunut muovista pahviin, mutta samanlaista materiaalivaihdosta ole voitu tehdä kalastusvälineiden kohdalla. Tämän vuoksi ratkaisuksi on nostettu laajennetun tuottajavastuun pohjalta tuleva erilliskeräys.

Tuottajavastuun mukaisesti välineiden valmistajat ja maahantuojat joutuvat muodostamaan tuottajavastuujärjestön, joka tulee huolehtimaan käytöstä poistuvien tuotteiden erilliskeräyksestä. Lain säätämisen yhteydessä toimialalle annettiin reilun kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana sen tuli järjestäytyä ja laatia suunnitelmat keräyksen toteuttamiseksi. Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy on kerännyt riveihinsä Suomessa toimivia kalastusvälineiden maahantuojia ja valmistajia, ja yhteisö on jättänyt tuottajayhteisöhakemuksen Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka on tuottajavastuuta valvova viranomainen. SUP-Tuottajayhteisön hakemus on edelleen käsittelyssä eikä sitä ole vielä virallisesti hyväksytty kalastusvälineiden tuottajavastuujärjestöksi, mutta yhteisö on jo PIR-ELY:lle jättämässään hakemuksessa hahmotellut laajalti, miten kalastusvälineiden erilliskeräys tultaisiin järjestämään.

Asetuksessa muovia sisältävistä kalastusvälineistä kalastusvälineiden erilliskeräykselle on asetettu minimivelvoite. Joka vuosi on tarkoitus kerätä vähintään kymmenesosa markkinoille vuosittain saatettujen tuotteiden määrästä. Kalastusvälineet koostuvat kolmesta erityyppisestä pääryhmästä - Vesiviljelyvälineistä, verkoista ja muista havasvälineistä sekä viehe- ja onkikalastusvälineistä - ja näiden koko maan kattavat erilliskeräysverkostot tulevat poikkeamaan hieman toisistaan. Vesiviljelyvälineille on tarkoitus perustaa kymmenkunta isompaa terminaalia, jotka ottavat vastaan muovisia vesiviljelylaitteita suoraan kalankasvatusyrityksiltä, kun taas verkkoja ja muita havasvälineitä tullaan keräämään maan laajuisesti vähintään 150 keräyspaikassa, jotka voivat olla kiinteitä tai kiertäviä. Vieheistä, onginnasta ja pilkkimisestä syntyvää kalastusjätettä on puolestaan suunniteltu kerättävän sesonkiluonteisesti kalastusvälineitä myyvissä liikkeissä ja kalastusalan tapahtumissa.

Kalastusvälineiden palautus erilliskeräysjärjestelmään tulee olemaan ilmaista tuotteiden loppukäyttäjille ja keräyksen kustannukset tullaan jakamaan tuottajayhteisön jäsenien kesken näiden markkinaosuuden mukaisesti. Keräyksen toteutussuunnitelmat tarkentuvat syksyn ja alkutalven kuluessa, mutta toiminnan tulisi alkaa siis tammikuussa 2025. Tuottajavastuu edellyttää tässä vaiheessa tuottajayhteisöltä vain keräysvelvollisuutta, mutta todennäköistä on, että tulevaisuudessa vaatimukset laajenevat ja edellyttävät myös kerätyn jätteen hyödyntämistä myös materiaaleina, eikä vain energiantuotannossa. Näin materiaalien taloudellinen potentiaali voitaisiin hyödyntää paremmin, kuten toimitaan jo osittain naapurimaissamme. Kanavia poistuvien materiaalien uusiokäytölle ei Suomessa näytä vielä kuitenkaan olevan. Verkot, rysät ja monet muutkin pyydykset sisältävät erilaisia muoveja ja muita materiaaleja, joiden erotteleminen ja puhdistus on tarpeen, ennen kuin materiaaleja voidaan tarjota jo olemassa oleville kierrätyslaitoksille hyödynnettäviksi. Muovin tie kalastusverkoista kalsareiksi tai ämpäreiksi on kuitenkin mahdollinen.

CIRCNETS-hankkeessa järjestetään 12.9.2024 webinaari, jossa kuullaan esityksiä kalastusvälineiden keräyksestä, käsittelystä ja kierrätyksestä Ruotsista, Norjasta ja Irlannista. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta ilmoittautumista edellytetään. Lisätietoa tämän webinaarin ohjelmasta ja ilmoittaumislinkki löytyvät täältä.

CIRCNETS hankkeen suomenkielinen projektisivu.

CIRCNETS-hankkeen englanninkielinen projektisivu.

Viimeksi päivitetty: 28.8.2024