Korkea myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta

Myötätunnolla tarkoitetaan taipumusta havaita toisten kärsimys ja halua lievittää sitä. Kärsimys voi olla pientä ja arkista tai suuri elämäntilanteeseen liittyvä muutos. Filosofian maisteri Iina Tolonen tutki väitöskirjassaan myötätuntoa persoonallisuuden piirteenä ja sen yhteyksiä hyvinvointia kuvastaviin tekijöihin.

Tutkimuksessa selvitettiin myötätunnon yhteyttä nuorten ja keski-ikäisten aikuisten hyvinvointiin. Tulokset osoittivat, että korkeasta myötätunnosta voi olla hyötyä koetun työn kuormittavuuden sietoon sekä uneen ja kehon koostumukseen.

”Korkea myötätunto oli yhteydessä vähäisempään koettuun univajeeseen ja joihinkin kehon koostumuksen mittareihin, kuten pienempään vyötärön ympärykseen, matalampaan kehon rasvaprosenttiin ja matalampaan rasvamassaindeksiin”, Tolonen kertoo. Mahdollisista syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan vielä voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä.

Myötätuntoa voidaan myös kasvattaa. ”On tutkittu, että esimerkiksi verrattain lyhyet mindfulness-pohjaiset myötätuntointerventiot saattavat jalostaa myötätuntoa. Myötätunnon kasvattamisesta saattaisivat hyötyä henkilöt, joilla on lievää työn kuormitusta tai univaikeuksia. Tämän väitteen vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia.”

Väitöskirjassa tutkittiin myötätunnon yhteyttä työn piirteisiin ja univaikeuksiin yli 11 vuoden seuranta-aineistolla. Kyselyaineistot ovat peräisin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -seurantatutkimuksesta ja vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortista.

Väitöskirja on tehty psykologian professori Mirka Hintsasen johtamassa Myötätunto-projektissa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Oulun yliopiston tukisäätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Signe och Ane Gyllenbergs Stiftelse ja Oulun yliopiston tutkijakoulu. Väitöskirjan osatutkimukset on julkaistu vertaisarvioiduissa Frontiers in Psychology (työn piirteet), Brain and Behavior (uni) ja Psychology & Health -julkaisuissa (kehon koostumus).