Lahjoitusvaroilla tuetaan yliopistossa syntyneitä keksintöjä

Ooh, meillähän on käsissämme keksintö! Millainen kaupallinen potentiaali tällä olisi? Kuka tätä voisi hyödyntää? Perustetaanko keksinnön ympärille startup-yritys?

Uuden innovaation syntyminen yliopiston seinien sisällä ei ole tavatonta. Esimerkiksi viime vuonna Oulun yliopisto jätti ennätysmäärän uusia patenttihakemuksia: 15 kappaletta.

"Sitä, että jokin havainto on keksintö, ei tutkijakaan välttämättä aina huomaa. Kaupallisesti arvokas keksintö pitää tietysti heti suojata ja patentoida, ja tässä yliopisto on apuna", kertoo Oulun yliopiston innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo.

Akateemisessa maailmassa keksintö kuuluu tutkijalle, mutta yleensä se siirretään työnantajalle eli yliopistolle, joka myös vastaa patenttihakemuksen kuluista. Ne saattavat olla 10 000–15 000 euroa, ja vuosimaksut päälle.

"Keksijä eli tutkija saa hänkin palkkionsa moniportaisen palkitsemisjärjestelmän mukaisesti."

Seuraava askel on miettiä, voisiko keksintöä hyödyntää kaupallisesti. Kuka siitä hyötyisi? Voitaisiinko sitä tarjota olemassaoleville yrityksille vai pitäisikö sen ympärille luoda oma yritys?

"Kansantaloutemme kannalta on tärkeää etsiä ja tukea myös niitä tutkimuksia, joilla voisi olla kaupallista potentiaalia. Yliopisto luo paitsi teknologisen pohjan, myös pohjan sille ymmärrykselle, mihin teknologioita voidaan käyttää."

Jos kyseessä on sellainen keksintö, jolla on kaupallistamispotentiaalia, sille haetaan Business Finlandin Research to Business (R2B) -rahoitusta.

"R2B-rahoitus on tutkimusrahaa, eli sen turvin voidaan jatkaa tutkimusta ja valmistella keksinnön kaupallistamista. Tässä kohtaa hankkeessa pitää tutkijoiden lisäksi olla mukana niin sanottu business champion, joka ymmärtää bisnestä ja lähtee viemään keksintöä kaupalliseen suuntaan", Uusitalo kertoo.

Lahjoittajana aitiopaikalla

Oulun yliopiston keksinnöt saavat rahoitusta useaa eri reittiä, ja yksi näistä on Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö, joka tukee vuosittain yliopiston hankkeita 120 000 eurolla. Vuonna 2005 perustetun säätiön tavoitteena on tukea erityisesti teknologiateollisuuteen liittyviä hankkeita Keski- ja Pohjois-Suomessa.

"Tukemamme hankkeet ovat nimenomaan näitä R2B-rahoituksen saaneita kohteita. Jaamme myös apurahoja opiskelijoiden kansainvälistymiseen ja väitöskirjatutkimukseen, ja pohdimme, miten saisimme lisättyä vaikuttavuutta myös bisnespuolelle. Innovaatiokeskukselta tulee vuosittain ehdotukset tuettavista hankkeista. Säätiön hallitus tekee päätökset tämän esityksen pohjalta", kertoo säätiön toimitusjohtaja Jarmo Rankinen.

Säätiön vuosittaisia hakukierroksia on takana viisi. Rankinen on siis päässyt viime vuodet seuraamaan aitiopaikalta yliopiston keksintöjen matkaa kaupallisiksi innovaatioiksi.

"Meillä ei ole säätiön hallituksessa asiantuntemusta lähteä arvioimaan hankkeita syvällisesti. Siksi yhteistyö innovaatiokeskuksen kanssa on meille sopiva tapa olla mukana antamassa panoksemme siihen, että Oulussa syntyisi kaupallisesti merkittäviä innovaatioita. Vuoden kuluttua lahjoituksesta saamme tutkijat esittelemään hankkeidensa nykytilan hallituksemme kokoukseen. Siellä on ollut mukana globaalillakin tasolla ihan maailmanluokan juttuja", Rankinen sanoo.

Sekä Uusitalo että Rankinen näkevät Oulun yliopiston vahvuutena monitieteisyyden.

"Erityisesti ihmistieteet ovat tulevaisuudessa avainasemassa monitieteisissä hankkeissa", Uusitalo ennustaa.

Lahjoitusvarat mahdollistavat 6G-sovellusten innovaatioita

Oulun yliopisto on myös kohdentanut varainhankintakampanjoissa tekniikan alalle saamiaan lahjoitusvaroja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Vuoden 2024 alussa avattiin New Innovation Initiatives -haku, josta tutkijat voivat hakea tukea 6G -teknologiaa hyödyntävien energia- ja -terveyssovellusten kehitystyöhön ja tuotteistamiseen. Tämä uusi tuki kaksinkertaisti yliopiston innovatiivisen toiminnan rahoituksen. Lahjoitusvarojen vaikuttavuus on suuri, kun niiden avulla voidaan vauhdittaa uusien innovaatioiden ja niihin pohjautuvien yritysten syntyä.

 Onnikka on matka terveellisempiin elintapoihin

 Yksi Oulun yliopistossa syntyneistä startupeista on Onnikka Health. Se on sisätautilääketieteen ja tietojärjestelmätieteiden yhteishanke, jonka kehittäminen aloitettiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Taustalla ovat professorit ja tutkijat Markku Savolainen ja Harri Oinas-Kukkonen. Savolaisen ala on sisätautilääketiede ja Oinas-Kukkosen tietojärjestelmätiede.

"Onnikka on elintapaohjaussovellus, joka auttaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan parempaan suuntaan", tiivistää Onnikan toimitusjohtaja Teppo Virkkula.

Virkkula on juuri se business champion, joka hyppäsi Onnikan kyytiin R2B-rahoitusvaiheessa. Yhteistyö lähti siitä, kun Virkkula näki oululaisten keksinnöstä pienen lehtiuutisen.

Onnikka on ollut myös yksi Riitta ja Jorma J. Takasen säätiön tukemista hankkeista.

Mistä nimi Onnikka? Siitä, että oulun murteen linja-autoa kuvaava sana on metafora matkalle terveellisempiin elintapoihin.

"Sovelluksen käyttö vaikuttaa erityisesti käyttäjänsä pääkoppaan eli ajatusmalleihin. Taustalla on menetelmä, jossa tietokoneohjelmalla vaikutetaan ihmisten käyttäytymisen ja asenteiden muutokseen. Onnikan matka on vuoden mittainen, eli sillä pyritään pysyvään elintapojen muutokseen", Virkkula kertoo.

Sovelluksella on ollut tähän mennessä tuhansia käyttäjiä ja kliiniset tutkimukset osoittavat, että se todella toimii: käyttäjien paino putosi ja pitkäaikaisseurannassa todettiin terveyshyötyjä kuten verenpainelääkityksen vähenemistä ja diabetesriskin pienenemistä.

Onnikan asiakkaita ovat terveydenhuollon palveluntarjoajat.

"Käytännössä hyvinvointialueet, mutta myös yksityiset lääkäriasemat. He tarjoavat palvelun omille potilailleen ja asiakkailleen. Meillä on nyt myös Norjassa ensimmäinen asiakas ja pyrkimyksemme on laajentaa myös Ruotsiin."

Palaute on ollut Virkkulan mukaan erittäin hyvää. Haasteena hän näkee sen, ettei ennaltaehkäisyyn aina tahdo löytyä rahaa.

"Neljäsosa aikuisväestöstämme on ylipainoisia, ja noin kymmenen prosenttia terveydenhuollon kustannuksista liittyy lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin. Jos näihin pystyttäisiin ennakoivasti vaikuttamaan, se näkyisi kyllä yhteiskunnan näkökulmasta pussin pohjalla."

Teksti: Kati Valjus