Lapin ja Oulun yliopistot tutkivat paikallisten näkemyksiä malminetsinnästä ja kaivoksista Rovaniemen, Posion ja Kuusamon kuntien alueilla

Onko paikallisten ihmisten ajatuksilla malminetsinnästä ja kaivoksista merkitystä? Ei ainakaan silloin, jos ajatuksiaan ei ilmaise. Lapin ja Oulun yliopistot tarjoavat yhden kanavan mielipiteiden ilmaisuun verkossa toteutettavalla kyselyllä Rovaniemen, Posion ja Kuusamon asukkaille helmikuussa.
vihreää kristallia

Tutkimuksessa kysytään näkemyksiä kaivannaisalan hyväksynnästä, malminetsinnän vaikutuksista, kaivosten hyötyjen ja haittojen jakautumisesta sekä mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa kaivannaisalaa koskevaan päätöksentekoon. Kysely on avoinna 1.2. – 28.2. 2025.

"Aihe on entistäkin ajankohtaisempi, koska Euroopan unionin pyrkimyksenä on lisätä merkittävästi kaivosten määrää Euroopassa, jotta harvinaisten metallien omavaraisuutta voidaan lisätä. Käytännössä tämä poliittinen tahto merkitsee sitä, että pohjoiseen Suomeen suunnitteilla olevia kaivoksia edistetään mahdollisimman nopeasti. Yksi keino on luvitukseen liittyvän viranomaisyhteistyön sujuvoittaminen, kuten Euroopan parlamentti linjasi syyskuussa", yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta sanoo.

Helmikuussa 2023 toteutettuun kyselyyn saatiin lähes 300 vastausta. Nyt tehtävän kyselyn perusteella voidaan pohtia, onko ihmisten mielipiteissä tapahtunut muutoksia kahden vuoden aikana.

"Kuusamossa kaivoksiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin Rovaniemellä, ainakin aiemman kyselytutkimuksen perusteella", Suopajärvi toteaa.

Malminetsinnän ja kaivosten hyväksyttävyyden lisäksi kyselyssä ollaan kiinnostuneita sosiaalisesta kestävyydestä. Lomake sisältää kysymyksiä paikkakunnan tulevaisuudesta ja siitä, mitkä ovat tulevaisuuden elinkeinoja vuonna 2050. Kyselyn tuloksista tiedotetaan yleisötilaisuuksissa Rovaniemellä, Posiolla ja Kuusamossa loppukeväästä. Tämän lisäksi kyselyn pohjalta kirjoitetaan tiedotteita paikallisiin tiedotusvälineisiin.

Verkkokysely on osa Oulun yliopiston johtamaa AGEMERA-projektia, jonka päätavoitteena on kehittää ympäristöön kajoamattomia malminetsintämenetelmiä ja hankkia tarkkaa tietoa malmipotentiaalien sijainnista. Lapin yliopisto on mukana hankkeen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osiossa, jossa tutkitaan ihmisten suhtautumista malminetsintään, kaivoksiin ja kotiseutuun. Hanke on Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama kolmivuotinen projekti, joka päättyy heinäkuussa 2025.


Lisätietoja:

Yliopistonlehtori, vastuullinen tutkija Leena Suopajärvi, Lapin yliopisto, p. 040 4844 234, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

AGEMERA-hankkeen koordinaattori, projektipäällikkö Jari Joutsenvaara, Oulun yliopisto, p. 040 556 9396, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Hankkeen verkkosivut suomeksi: AGEMERA – Kriittisten raaka-aineiden potentiaali Euroopassa: Uudet edistykselliset malminetsintämenetelmät ja mineraalijärjestelmien mallinnus

Kysely Lapin yliopiston sivuilla

Suora linkki kyselyyn

Kuva: Paul Seling / Pexels

Viimeksi päivitetty: 4.2.2025