Liikenneprofessorit: Liikenne monimuotoistuu ja automatisoituu

Liikkuminen, liikenne ja niihin liittyvät palvelut muuttuvat merkittävästi seuraavan 10-20 vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa autonomiset ja sähköiset robottioptimoidut kulkuneuvot kuljettavat ihmisiä ja toimittavat erilaisia palveluja ja tavaroita suoraan ihmisten luo. Maanteillä voidaan nähdä autonomisia rekkaletkoja, joiden ajamiseen riittää yksi kuljettaja. Kestävään liikenneympäristöön Suomessa päästään vasta sitten, kun uusiutuvan sähköenergian tuotanto yleistyy riittävästi ja sen hinta käyttövoimana todennäköisesti laskee liikkumisen kustannuksia, sanovat autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen sekä väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta.
Oulun yliopistossa on tutkimuskäytössä itseohjautuva auto, joka mahdollistaa mm. erilaisten auto-ohjelmistojen kehittämisen ja niiden testaamisen.

Kaupunkiliikenteessä nykyisin viilettävät polkupyörälähetit, sähköpolkulaudoilla liikkuvat nuoret sekä ruokatilauksia asiakkaille toimittavat kuljetukset ovat merkkejä lähitulevaisuuden monimuotoistuvasta kaupunkiliikenteestä. Ajoneuvoteknologian kehittymisen ansiosta kuljetettavien palvelujen monipuolisuus ja saavutettavuus paranevat edelleen.

”Robotisoituun, autonomiseen ja sähköön perustuva ajoneuvoteknologia sekä tekoälyä ja 5G-tietoliikennetekniikkaa hyödyntävä osaaminen ovat meillä jo pitkälti olemassa. Uusiutuvan sähköenergian riittävyyden lisäksi haasteena onkin, kuinka autonomiset ajoneuvot, erilaiset kevyet sähköiset liikkumisvälineet sekä perinteinen autoliikenne saadaan mahtumaan ja toimimaan kaupunkiliikenteessä ja muussa liikennelogistiikassa. Tämä on ratkaistavissa kaupungeissa hyvällä liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelulla sekä kehittämällä maamme keskeisiä valtaväyliä.”, professorit Jouni Juntunen ja Pekka Leviäkangas vastaavat.

Yhtälössä on nähtävissä perinteisen autokannan vähentyminen kaupungeissa. Tarvetta ja tilaa ei ole entiseen tapaan. Etätyön lisääntyminen vaikuttaa samaan suuntaan. Siirryttäessä edullisempiin polttoaineisiin ja kustannusten laskiessa ja esimerkiksi autonomisten ajoneuvojen kyetessä etsimään itse parkkipaikkoja, ajoneuvojen liikennemäärät kääntyvät jälleen kasvuun. Päästöt eivät ole kuitenkaan enää ongelma.

Myös raskas liikenne automatisoituu, sähköistyy ja kuljetukset ketjuuntuvat. Siksi esimerkiksi rekkojen siirtäminen juniin on turhaa.

”Kun suunta on tämä, ei ole suurempaa tarvetta investoida uusien liikenneväylien, teiden tai rautatieyhteyksien rakentamiseen, vaan pikemminkin kannattaa keskittyä olemassa olevien teiden kunnostamiseen ja uudistamiseen monimuotoistuvaa liikennettä varten.” Juntunen ja Leviäkangas sanovat.

Verotus ja markkinavoimat ratkaisevat aikataulun

Tehokkaasti toimiva liikenne vahvistaa koko Suomen taloudellista kilpailukykyä. Monimuotoisten liikenneväylien lisäksi professorit panostaisivat voimakkaasti suomalaisen ajoneuvo- ja liikenneteknologian kehittämiseen. Alalla on potentiaalia uusille suomalaisille vientituotteille.

Kestävään liikenneympäristöön siirtymisen keskeisenä lähtökohtana on, että uusiutuvan sähköenergian tuotanto ja jakeluinfra ratkaistaan, jolloin käyttövoiman hinta kääntyy laskuun. Verotuksella voidaan ohjata siirtymän aikataulua ja tasata kustannustaakkaa. Tätä varten tarvitaan avointa ja faktoihin perustuvaa keskustelua siitä, miten ja mille tasolle ajoneuvoihin ja käyttövoimaan kohdistuva verotus lopulta asetetaan. Verotus ja markkinavoimat ratkaisevat yhdessä puhutaanko liikenteen mullistumisesta 10, 20 vai 30 vuoden periodilla.

Viimeksi päivitetty: 5.5.2022