Lukion keskeyttäminen voi olla nuorelle mahdollisuus, ei vain syrjäytymisriski
Vuosittain noin kolme prosenttia lukiolaisista keskeyttää opiskelun. Vuosivaihtelu on pientä, ja kansainvälisestikin keskeyttäneiden määrä on Suomessa vähäinen. Kaikki keskeyttämiset eivät kuitenkaan päädy tilastoihin, sillä neljän ja puolen vuoden lukio-opintojen jälkeen läpäisy jää alle 90 prosentin.
Kasvatuspsykologian väitöskirjaansa Oulun yliopistossa viimeistelevä kasvatustieteen maisteri ja opinto-ohjaaja Kirsi Raetsaari tarkastelee lukion keskeyttämistä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä lukiolaisten ja heidän ohjaajiensa näkökulmista.
Tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Opintojen keskeytymistä on tutkittu aiemmin ammattiopinnoissa ja korkeakouluopinnoissa.
Raetsaari tutki lukion keskeyttämistä suhteessa lukiolaisen kohtaamiin vaikeuksiin ja hänen saamaansa ohjaukseen. Ohjauksen ammattilaiset olivat huolissaan opettajien mahdollisuuksista toteuttaa ohjausta. Esimerkiksi opettajankoulutuksen sisällöissä ohjausta ei juurikaan käsitellä.
Lukiolla on velvoite tarjota ohjausta ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja, jos opiskelija on vaarassa keskeyttää opinnot. Ohjauksen lisääminen ei tarkoita pelkästään opinto-ohjaajien lisäämistä vaan koko opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävänkuvien tarkastelua. Lisäksi se on määritelty lukion opetussuunnitelman perusteissa entistä tarkemmin esimerkiksi aineenopettajien vastuulle.
Tutkimukseen osallistuneet ohjaajat katsoivat lukiolaisten haasteita poissaolojen, sosiaalisten tilanteiden haasteiden tai oppimisvaikeuksien näkökulmasta. Nuoret sen sijaan tarkastelivat opiskelun haasteita suhteessa elämänsä kokonaisuuteen. Opintojen onnistumisen kannalta oleellista oli lukion merkitys osana koko elämän suunnitelmia, lukioarjen sujuminen myös muualla kuin koulussa sekä nuoren sosiaaliset suhteet.
Vaikka lukiolaisen omaa toimijuutta on tarkoitus ohjauksessa tukea, tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten kehittymätön toimijuus voi vähentää heidän mahdollisuuksiaan saada ohjausta.
Kirsi Raetsaari näkee tutkimuksen perusteella lukion keskeyttämisen mahdollisuutena. ”Lukion aikana on tarkoitus kirkastaa tulevaisuuden suunnitelmia, ja jollekin niiden kirkastuminen voi tarkoittaa, että esimerkiksi ammatilliset opinnot näyttäytyvät mielekkäämpinä”, Raetsaari sanoo.
”Toisaalta lukiosta voi myös valmistua haasteista huolimatta”, hän lisää. Vaikeuksista kärsiviä opiskelijoita auttaa, että kehitetään lukiolaisten kokonaisvaltaisen arjen huomioivia ohjauksen menetelmiä.
Tutkimuksen aineisto on toisen asteen oppivelvollisuutta edeltävältä ajalta, mutta tutkija ei usko, että oppivelvollisuudella olisi ollut vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden nuorten lukion jatkamiseen tai lopettamiseen. ”Parhaimmillaan oppivelvollisuus voi tehdä keskeyttämisestä harkitumpaa”, Raetsaari sanoo.
Tutkimuksen aineisto tuotettiin keskusteluissa 18:n lukiossa haasteita kokeneen nuoren ja 32 ohjaustyön ammattilaisen kanssa (rehtorit, opinto-ohjaajat, kuraattorit, psykologit, etsivät nuorisotyöntekijät ja aikuislukiolaisten ohjaustyöhön osallistuvat). Puolet nuorista oli keskeyttänyt lukion ja puolet oli valmistunut ylioppilaaksi haasteistaan huolimatta.