Matkailun ja nuorten näkökulmaa digitalisaatioon

Vuonna 2019 käynnistynyt Oulun yliopiston profilaatiohanke GenZ saa kaksi uutta tenure track -apulaisprofessoria. Vuoden 2021 alussa työnsä aloittavat Noora Hirvonen ja Siamak Seyfi nostavat hankkeen apulaisprofessorien määrän täysilukuiseksi eli kuuteen. Humanistiseen tiedekuntaan sijoittuvan Hirvosen ja luonnontieteellistä tiedekuntaa edustavan Seyfin myötä kaikilla hankkeeseen osallistuvilla tiedekunnilla on oma GenZ-apulaisprofessuurinsa.

Historian, kulttuurin ja viestintätieteiden tutkimusyksikössä aloittavan Noora Hirvosen ala on informaatiotutkimus. Väitöskirjansa (2015) hän teki nuorten miesten informaatiolukutaidosta ja informaatiokäyttäytymisestä terveyden kontekstissa. Aihealue on sittemmin laajentunut hänen pääasialliseksi tutkimuskohteekseen.

”Olen tutkinut tapoja, joilla nuoret hankkivat, käyttävät ja arvioivat tiedonlähteitä, sekä osaamista, jota siihen tarvitaan”, hän kertoo. ”Erityisesti olen tarkastellut terveystiedon kognitiivisia auktoriteetteja: millaisista tiedonlähteistä tulee uskottavia ja luotettavia lähteitä, jotka voivat vaikuttaa terveyskäsityksiin.”

Keskeinen käsite on informaatiolukutaito. Hirvosen näkökulma siihen on sosiokulttuurinen: hän ei tutki ihmisten kognitiivisia kykyjä, vaan lukutaitoja sosiaalisina ja kulttuurisina ilmiöinä. GenZ-hankkeessa teema tarkentuu ”tekoälyn lukutaidoksi” (AI literacy). Kohderyhmänä ovat edelleen nuoret.

”Roolini GenZ:ssa liittyy juuri tekoälyn lukutaitoon. Erityisesti minua kiinnostaa tekoäly nuorten arjessa: missä kaikkialla se näkyy ja miten se on tullut osaksi arkea. Ja toisaalta, mitä osaamista nuorilla tulee olla, jotta he voivat hyödyntää tekoälyratkaisuja ja tunnistaa niiden riskejä.”

”Tekoäly voi näkyä esimerkiksi sosiaalisen median personoituina sisältöinä, ja myös hakupalveluissa tekoäly voi suodattaa ja järjestää informaatiota. Tämä vaikuttaa siihen, miten nuori rakentaa käsitystään maailmasta ja omasta itsestään.”

Hirvosen näkökulma informaatiolukutaitoon on sosiokulttuurinen: hän ei tutki ihmisten kognitiivisia kykyjä, vaan lukutaitoja sosiaalisina ja kulttuurisina ilmiöinä.

Hirvosen omassa tutkimuksessa nuorten terveys ja hyvinvointi on edelleen keskeisellä sijalla, mutta kokonaisuudessaan konteksti laajenee: tekoälyn lukutaidon parissa aloittaa myös kaksi väitöskirjan tekijää, jotka muodostavat apulaisprofessorin pienen tutkimusryhmän.

Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja siinä hyödynnetään paitsi haastatteluja ja havainnointia, myös osallistavia menetelmiä. Nuoret voidaan ottaa mukaan esimerkiksi tutkimuksen suunnitteluun.

Suunnitelmat tarkentuvat vielä. ”Tekoälyn lukutaidon tutkimus on usein liittynyt työelämän tarpeisiin, ja tekoälyyn liittyvää osaamista arjessa on tutkittu vähän”, Hirvonen toteaa. ”Haasteena on löytää ensin tilanteet, joissa tekoäly on mukana. Siitä edetään vaikutuksiin.”

GenZ-hankkeella on kaksi yleistavoitetta: se pyrkii vahvistamaan ihmisen kykyjä ja keinoja, joilla tämä voi pärjätä digitalisaation myllerryksessä, sekä tuomaan ihmistieteet mukaan älyteknologioiden kehittämiseen. Hirvosen tutkimusteema edustaa ensin mainittua mutta voi tuoda panoksensa myös teknologioiden kehitystyöhön.

”Se voi lisätä ymmärrystä nuorten ongelmista tai tarpeista, joihin älyteknologia voi vastata, sekä mahdollisista negatiivisista vaikutuksista, jotka olisi otettava teknologioiden kehitystyössä huomioon.”

Älyteknologia näkyy myös rajavalvonnassa

Siamak Seyfi on suorittanut tohtorin tutkinnon matkailumaantieteessä sekä Master of Sciences -tutkinnon kestävässä matkailussa Sorbonnen yliopistossa Ranskassa. Hänelle GenZ-hankkeen tärkeitä piirteitä ovat monitieteisyys sekä yksi pääteemoista, resilienssi (resilience) eli joustavuus tai sopeutumiskyky: matkailumaantieteessä resilienssiin liittyy joustavan liikkuvuuden (resilient mobilities) käsite.

Apulaisprofessorin pesti houkutteli muistakin syistä. ”Erityisesti kiinnosti toimenkuvan keskittyminen joustavaan liikkuvuuteen, uusiin teknologioihin ja kestäviin elämäntapoihin. Toisekseen työpaikka sijaitsee Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä, jonka tutkimusteemat sopivat täydellisesti omaan tutkijataustaani. Kolmanneksi GenZ tarjoaa hienon mahdollisuuden jatkaa tutkimukseni kehittämistä ja perustaa oma tutkimusryhmä. Olen nimittänyt kaksi väitöskirjatutkijaa, jotka aloittavat tutkimustyönsä pian.”

GenZ-hankkeessa Seyfi keskittyy etenkin digitaalisiin teknologioihin ja matkailuun sekä tähän liittyvään älykkääseen rajavalvontaan.

Omassa tutkimuksessaan Seyfi on tarkastellut matkailun, politiikan, joustavan liikkuvuuden sekä eettisen ja poliittisen konsumerismin (esimerkiksi eettisten ja poliittisten arvojen ohjaamien kulutusvalintojen) välisiä yhteyksiä. GenZ-hankkeessa hän keskittyy etenkin digitaalisiin teknologioihin ja matkailuun sekä tähän liittyvään älykkääseen rajavalvontaan.

”Liikkuvuuden helpottamiseksi rajavalvonnassa on menty pitkään kohti digitaalisia tai ns. älykkäitä rajoja, kuten automaattista matkustusasiakirjojen tarkastusta, automaattista rajatarkastusta ja matkustajien biometrista tunnistusta”, Seyfi kertoo. ”Koronapandemian aikana aihe on kohonnut erityisen tärkeäksi. COVID-19:n jälkeisessä maailmassa on lisätarvetta terveys-, hygienia- ja rajavalvontateknologioille ja varsinkin lentokenttien matkustajavirtojen hallintateknologioille, esimerkiksi kosketusvapaalle lähtöselvitykselle, koneeseen nousulle ja tuotetilaamiselle, tai jopa matkatavaroita käsitteleville roboteille.”

Koronapandemian suhde matkailuun on jo noussut Seyfin tutkimushankkeiden aiheeksi. Yhdessä aiheena oli, voisiko COVID-19:n aiheuttama matkailun romahdus edistää matkailuteollisuuden muuttumista kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan.

”Negatiivinen kasvu ja kulutuksen vähäisyys pakon edessä ovatkin luoneet ainutlaatuisen mahdollisuuden matkailun resetoinnille. Analyysimme kuitenkin osoitti, että monet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat kohdanneet vakavia takaiskuja COVID-19:n taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vuoksi.”

Toinen tutkimus selvitti, miten kymmenen eri maan COVID-19-tilanteen käsittely mediassa vaikutti suunnitelmiin matkata kuhunkin maahan. ”Havaintomme osoittivat, että luottamus, kriisinhallinta, terveydenhuoltojärjestelmä ja solidaarisuus ovat matkailukäyttäytymisen tärkeitä ennustekijöitä. Luottamus ja solidaarisuus vaikuttavat vahvasti haluun tukea matkakohdetta ja matkustaa sinne.”

Teksti: Jarno Mällinen

Pääkuva: Siamak Seyfilta ilmestyy vuonna 2021 kaksi matkailumaantiedeaiheista kirjaa kustantajinaan Routledge ja Channel View Publications. Noora Hirvonen on joulukuun alusta alkaen hoitanut myös terveysviestinnän dosentuuria Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.