Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät tue riittävästi kuntoutumista – vain viidennes eteni kevyempiin palveluihin
"Asuminen on ihmisen perusoikeus, mutta pelkkä katto pään päällä ei riitä. Yhteiskuntana meidän tulisi panostaa huomattavasti enemmän mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen, jotta heille tarjoutuisi mahdollisuus itsenäisempään ja parempaan elämään. Eri alojen ammattilaisten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta asumispalveluilla voidaan tehokkaasti tukea asukkaita. Palvelujen pitkäaikaisen vaikuttavuuden tutkimusta on myös tarpeen lisätä", Jahangiri korostaa. Hän väittelee aiheesta Oulun yliopistossa 15. marraskuuta.
Jahangiri tarkasteli tutkimuksessaan asumispalveluiden käytön kehitystä 23 vuoden ajalta. Analyysi osoitti, että asumispalveluiden käyttö lisääntyi vastaavalla nopeudella kun psykiatriset sairaansijat vähenivät. Sittemmin psykiatristen sairaansijojen vähentyminen on hidastunut, mutta kevyesti tuettujen asumispalveluiden käyttö on jatkanut kasvuaan. Myös psykiatristen avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt, mutta ei läheskään riittävällä nopeudella vastaamaan sairaansijojen vähenemistä.
"Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen ja avohoidon kasvattaminen ovat olleet pitkään keskustelun aiheena. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että avohoidon resurssit eivät ole riittäneet ja asumispalveluja käytetään paikkaamaan hoidon puutteita", Jahangiri toteaa.
Asumispalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vain vähän
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut (ASPA) kehitettiin psykiatrisen sairaalahoidon alasajon seurauksena varmistamaan vakavista mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden tarvitseman tuen, hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus avohoidossa. Asumispalveluiden yhtenä tarkoituksena on tarjota kuntoutusta ja edesauttaa sairauden kanssa pärjäämistä. Vaikka asumispalveluja on ollut vuosikymmeniä, niiden kuntouttavasta vaikutuksesta on vain vähän näyttöön perustuvaa tietoa, eikä varsinaisia vaikuttavuustutkimuksia ole juurikaan tehty.
Osana väitöstutkimustaan Jahangiri toteutti ainutlaatuisen kenttätutkimuksen Porvoossa (Porvoo ASPA -projekti). Se mahdollisti ensimmäistä kertaa asumispalveluiden kuntouttavan vaikutuksen tutkimisen pitkittäisessä tutkimusasetelmassa.
”Valitettavasti loppupäätelmänä havaittiin, että vain viidesosa asukkaista pystyi siirtymään kevyempiin palveluihin. Tämä on huolestuttava tulos, sillä asumispalveluiden tarkoituksena on asuinpaikan tarjoamisen lisäksi myös kuntouttaa ihmisiä takaisin itsenäisempään elämään”, Jahangiri kertoo.
Porvoo ASPA -projektin avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa Suomessa testaamaan myös kansainvälistä STAX-SA-asumispalveluluokitusta, joka luokittelee asumispalveluja niiden tarjoaman tuen perusteella. STAX-SA on tärkeä työkalu palvelujen vaikuttavuuden tutkimisessa, koska se mahdollistaa kansainvälisen vertailevan tutkimuksen tekemisen.
Tulosten mukaan STAX-SA toimii hyvin tehostetun palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen kohdalla, mutta soveltuu huonommin vähemmän tukea tarjoavien asumismuotojen, kuten tukiasumisen ja tuetun asumisen, luokitteluun. Tutkijan mukaan luokitusta tulisikin kehittää paremmin soveltuvaksi mittaamaan kevyempiä palvelumuotoja, sillä juuri näiden palvelujen tarjonta on kasvanut eniten.