Mikroyritykset ja niiden toimintaedellytysten vahvistaminen instituutin tutkimustoiminnan keskiössä

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kansainvälinen tutkimusinstituutti, joka vastaa tällä hetkellä pääasiassa mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuvasta tutkimustoiminnasta Suomessa. Instituutin tutkimusteema on mikroyritysten toiminnallinen erinomaisuus (engl. Operational Excellence of Micro-Enterprises).

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kansainvälinen tutkimusinstituutti, joka vastaa tällä hetkellä pääasiassa mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuvasta tutkimustoiminnasta Suomessa. Instituutin tutkimusteema on mikroyritysten toiminnallinen erinomaisuus (engl. Operational Excellence of Micro-Enterprises). Kerttu Saalasti Instituutti tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa (1) mikroyrittäjyyden sekä mikroyrittäjyyttä edistävien (2) tulevaisuuden tuotantoteknologioiden ja (3) alueellisen erinomaisuuden näkökulmista.

- Mikroyrityksiin kohdistuvaa tutkimusta tehdään Euroopassa ja maailmanlaajuisesti niiden määrään ja yhteiskunnalliseen merkitykseen nähden erittäin vähän. Kerttu Saalasti Instituutilla on merkittävä rooli tutkimustoiminnan kohdentamisessa näiden yritysten tarpeisiin. Mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuva tutkimus ja koulutustoiminta on kestävän kansantalouden näkökulmasta välttämätön investointi tulevaisuuteen, instituutin johtaja, professori Matti Muhos kertoo.

- Instituutin tutkimusryhmät tarkastelevat mikroyritysten toiminnallista erinomaisuutta eri tieteenalojen näkökulmasta. Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n tutkimus kohdistuu mikroyritysten kasvu-, kansainvälistymis- ja johtamismekanismeihin, mikroyritysten toimintaympäristöön ja yhteiskunnalliseen vaikutukseen, yrittämisen osaamiseen, arvoihin ja motivaatioon sekä yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyttä tukevaan kulttuuriin. Tulevaisuuden tuotantoteknologioiden tutkimus kohdistuu mikroyrityksille soveltuviin ketteriin ja kustannustehokkaisiin tuotantomenetelmiin (kuten metallien 3D-tulostus), keveisiin ja kestäviin rakenteisiin sekä tuotantoautomaatioon. Alueellisen erinomaisuuden tutkimus puolestaan kohdistuu niihin alueellisiin tekijöihin, mekanismeihin ja prosesseihin, jotka mahdollistavat dynaamisen kasvun ja mikroyritysten elinvoimaisuuden, Muhos kuvaa toiminnan sisältöä.

Monitieteisenä mikroyrityksiin keskittyvänä tutkimusinstituuttina Kerttu Saalasti Instituutti on ainoa laatuaan sekä Suomessa että eurooppalaisella tasolla.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti vastaa mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuvasta tutkimustoiminnasta Suomessa ja on ainoa tähän osaamisalueeseen keskittyvä tutkimusyksikkö myös eurooppalaisella tasolla. Kerttu Saalasti Instituutti tekee osaamisalueellaan uraauurtavaa tutkimusta, jolla on poikkeuksellisen suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Kansalliset ja kansainväliset tutkimusrahoittajat ovat nähneet valitun tutkimusteeman poikkeuksellisen merkittävänä. Kerttu Saalasti Instituutti koordinoi ja on osatoteuttajana vuosittain noin 30 tutkimushankkeessa. Näitä tutkimushankkeita ovat rahoittaneet ja rahoittavat mm. EU:n tutkimuksen puiteohjelmat, Horisontti 2020, Suomen Akatemian Strateginen tutkimusneuvosto (STN), Business Finland, kansainväliset sekä kansalliset rakennerahastot (mm. Interreg Europe, Interreg Nord, Interred Baltic Sea Region, KolArctic, EAKR, ESR) sekä eri ministeriöt, yritykset, kunnat ja seudulliset toimijat.

Kysyntä mikroyrityksiin kohdistuvalle tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnalle kasvaa voimakkaasti

- Vuodesta 2015 Kerttu Saalasti Instituutin yrityskumppanien määrä on yli kaksinkertaistunut siten, että vuonna 2018 instituutilla oli yhteensä 425 kumppaniyritystä. Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin kohdistuvia valtakunnallisen tason tutkimus- ja kehityshankkeita on tällä hetkellä käynnissä 16 maakunnassa, 40 seutukunnassa ja lukuisissa kunnissa. Kerttu Saalasti Instituutin toimintamalli edustaa täysin uudentyyppistä mikroyrityslähtöistä tapaa edistää mikroyritysten elinvoimaisuutta, kasvua ja vientiponnisteluja. Verkostossa mukana olevat yliopistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset ja yritysrajapinnan kehitystoimijat uudistavat toimintaansa mikroyritysvetoisesti, Muhos sanoo.

Suomessa on 344 618 mikroyritystä, jotka edustavat 94,5 % Suomen yrityskannasta ja 25,3 % yritysten työvoimasta. Viimeisten 15 vuoden aikana tapahtuneessa rakennemuutoksessa mikroyritykset ovat tuottaneet positiivisen nettotyöpaikkamuutoksen (+ 24 000 työpaikkaa) samanaikaisesti, kun suurissa yrityksissä työpaikat ovat vähentyneet merkittävästi (- 42 215 työpaikkaa). (Tilastokeskus 2019) EU:n alueella on 22,8 miljoonaa mikroyritystä, jotka edustavat 93,1 % EU-28 maiden yrityskannasta ja 29,4 % EU-28 työpaikoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mikroyritykset ovat tuottaneet lähes kolmanneksen EU-28 alueen positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta (Makowska et al. 2019).

Mikroyrityksissä kasvun potentiaali

Suhteessa naapurimaihin suomalaisten mikroyritysten perustamis- ja vientiluvut ovat huolestuttavan alhaiset. Maailmanpankin tilastojen mukaan Suomessa perustetaan vain 3,9 uutta yritystä 1000 asukasta kohden, kun vastaava luku vastaavana ajankohtana oli Ruotsissa 8,1, Norjassa 8,2, Islannissa 12,1 ja Tanskassa 9,9. OECD:n mukaan suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä: Suomen viennistä vain 3,4 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus on Ruotsissa 12,1 % (Ruotsin viennin kokonaisarvo euroissa on n. 2,5 kertainen Suomen viennin kokonaisarvo). Mikroyritysten osalta mm. näiden Suomen ja verrokkimaiden välisten kehityserojen kiinniottamiseksi tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa ja vaikuttavia toimenpiteitä.

- Onnistuminen näissä toimenpiteissä on Suomen elinkeinorakenteen vahvistumisen ja monipuolistumisen edellytys, Muhos toteaa.

Lisätietoja:

Matti Muhos, johtaja, professori

p. +358 400407590, e-mail: matti.muhos@oulu.fi

Lähteitä:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-6217. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.9.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yrti/

Makowska, A.; Robin, N.; Steigertahl, L.; Lonkeu, O-K.; Ramada, P.; Farrenkopf, J.; Mankovska, N.; Devnani, S.; Mattes, A.; Aranda, F.; Muller, P.; Klitou, D. (2019). Annual Report on European SMES 2017/2018. Entrepreneurship and SMEs. European Commission, Internal Market, Industry.

Viimeksi päivitetty: 24.11.2021