Miksi yritykset eivät kasva? Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kutsumat SuomiAreena-keskustelijat esittelyssä

SuomiAreenassa tarinansa kertoo kolme tunnettua yrittäjää. Toimitusjohtaja Sandra Lounamaa Gubbesta havaitsi ystävineen, että vanhusten ystäväpalveluille on huutava pula. Naiset perustivat start upin, josta tuli neljässä ja puolessa vuodessa kansainvälinen yritys, joka työllistää jopa 3000 Gubbe-avustajaa.

Kovanen Capitalin toimitusjohtaja Eeva Kovanen kertoo perheyrityksen muutoksesta kuljetusalan yhtiöstä sijoitusalan organisaatioksi. Millaista on astua oman isän saappaisiin? Kuvittaja ja yksinyrittäjä Linda Saukko-Rauta Redanredanista puolestaan kertoo, miten tylsistymisen karkotuksesta piirtämällä voikin tulla oma ura ja yritys. Millaista on olla yksinyrittäjä – ja onnellinen sellainen? Tutkimuksen näkökulmaa keskusteluun tuo Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori Matti Muhos.

Keskustelijat kertovat SuomiAreenassa, miksi esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla erityisen haastavaa yrittäjälle. Puuttuuko suomalaisilta yrityksiltä rohkeus tavoitella kasvua? Keskustelussa pohditaan, millä tavalla yrittäjyysilmastoa ja yhteiskuntaamme pitäisi kehittää, että epäonnistumisen pelko vähenisi sekä selvitetään, mitä kokeilukulttuuri voisi parhaimmillaan olla. Millaisia kansainvälisiä esimerkkejä on mm. riskien jakamisesta? Miten verkostot auttavat kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka uppoavat asiakaskuntaan kuin kuuma veitsi voihin?

SANDRA LOUNAMAA

Sandra Lounamaa on vanhuspalvelu Gubben toinen perustaja ja toimitusjohtaja. Gubbe tarjoaa säännöllisiä hoivapalveluja vanhusten kotona tai palvelutaloissa, joissa asiakas saa hoivaa aina tutulta ”gubbelta”.

2018 perustettu Gubbe on kasvanut neljässä ja puolessa vuodessa kahden naisen startupista jopa 70 henkilön ja n. 3000 nuoren Gubbe-avustajan yritykseksi, joka toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Lounamaa sanoo, että tämä on vaikuttanut myös hänen omaan rooliinsa toimitusjohtajana.

”Oma taustani on markkinoinnin ja myynnin töissä. Minulla on kuitenkin ollut vahva halu yrittäjäksi aina, ja ensimmäisen yritykseni perustin 2011”, Lounamaa kertoo.

Lounamaalle suurin haaste yrittäjyydessä on epävarmuuden sietäminen. Tämän voi hänen mukaansa selättää kasvattamalla rohkeutta ja riskinsietokykyä.

Sandra Lounamaan motto: ”Menestys on kompastelua epäonnistumisesta epäonnistumiseen ilman, että innostus katoaa.”

EEVA KOVANEN

Eeva Kovanen on Kovanen Capitalin toimitusjohtaja ja toisen polven perheyrittäjä. Hän aloitti siskoineen sukupolvenvaihdoksen isänsä kanssa vuonna 2011 ja se saatettiin loppuun vuonna 2022.

Kovanen Capital on vuonna 1978 perustettu perheyritys, joka toimii family office -sijoitusyhtiönä. Perheyhtiön juuret ovat Kovasen kuljetuspalveluissa, jotka yhtiö myi vuonna 2017. Kovanen Capitalin liiketoiminta koostuu pääoma-, kiinteistö- ja pörssisijoituksista. Suorissa sijoituksissa perheyritys tavoittelee pääomasijoittajana aktiivisen omistajan roolia, joka tarjoaa kohdeyrityksille fyysisen pääoman lisäksi henkistä pääomaa.

Kovasen perheen yritys on tasan neljä vuotta Kovasta vanhempi. Perheyrittäjän arki tulikin hänelle jo lapsena tutuksi, sillä hän sai olla siskonsa kanssa isän mukana välillä töissä.

”Pikkuhiljaa saimme erilaisia työtehtäviä. Opiskeluaikoina työskentelin 24/7-asiakaspalvelussamme sekä ajoin tarvittaessa taksia tai pikkubussia. Tämän jälkeen vastasin ensin myyntiorganisaatiostamme ja lopulta henkilökuljetusliiketoiminnan liiketoiminnasta sekä olin hallituksessa”, Kovanen kertoo.

Kovanen varoittaa rakastumasta omaan liiketoimintaan liikaa, sillä muutoin sokaistuu eikä osaa toimia parhaana mahdollisena omistajana yritykselleen. Haasteen voi voittaa erottamalla yrittäjyyden ja omistajuuden ja miettimällä strategisia asioita omistajan näkökulmasta. Operatiiviset asiat on Kovasen mukaan helpompi käsitellä yrittäjänä.

”Toinen ongelma on usein vastuunjako ja sen tunnistaminen yrittäjän taholta. Yrittäjän tulisi jakaa vastuuta ja pysyä omissa hatuissaan. Joka asiaan ei tarvitse sorkkia. Eikä yritys saa olla liian riippuvainen yrittäjästä. Tähän auttaa myös se, että yrittäjä opettelee pitämään lomansa”, Kovanen sanoo.

Eeva Kovasen motto: ”Kun tähtää kuuhun, voi päästä tähtiin eikä jää ainakaan maahan makaamaan.”

LINDA SAUKKO-RAUTA

Linda Saukko-Rauta on Suomen kokenein digi-livekuvittaja ja yksinyrittäjä Redanredan Oy:ssä. Hän tekee visuaalisia muistiinpanoja seminaareissa ja työpajoissa sekä strategiakuvituksia ja piirrosvideoita tilaustöinä.

”Kiteytän, elävöitän, konkretisoin ja suodatan sisältöjä kuviksi, joissa yhdistyy huumori, väri ja humaani piirrosjälki”, Saukko-Rauta kertoo.

Saukko-Raudalle yrittäjyys on tuttua jo lapsuudesta. Perhe ja suku on enimmäkseen yrittäjiä. Saukko-Rauta itse päätyi kuitenkin omia vahvuuksiaan seuraten ensin kielenopettajaksi. Piirtely toimi aluksi tylsistymisen karkottajana, ja hän piirteli huvikseen blogiinsa sarjakuvia ruotsinopettajan ankeasta elämästä. Sitten hän alkoi saada tarjouspyyntöjä kuvitusten tekemisestä, ja firman perustaminen tuli ajankohtaiseksi. Päätös oli helppo.

”Vuosi oli silloin 2010. Samaan aikaan vaihdoin uuteen työhön, jossa istuin paljon kokouksissa ja tylsistyin. Niinpä aloin piirrellä visuaalisia muistiinpanoja aikani kuluksi. Vähän vahingossa päädyin v. 2011 Nordic Business Forumiin, jossa piirtelin näkyvästi esitysten sisällöt talteen ja yritykset kiinnostuivat niistä saman tien”, Saukko-Rauta kertoo.

Saukko-Raudan sivutoiminen yrittäjyys kehittyi päätoimiseksi lasten saannin ja hoitovapaitten myötä. Hän on ollut päätoiminen livekuvittaja-yrittäjä vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2019 hänet palkittiin valtakunnallisella yksinyrittäjäpalkinnolla, ensimmäisellä kautta aikojen.

”Kokeilin työnantajayrittäjyyttäkin kolmen vuoden ajan, mutta nyt olen taas yksinyrittäjä – onnellinen semmoinen. Yksinyrittäjän näkökulmasta katsottuna suurimmat haasteet ovat ajankäytössä ja omassa palautumisessa. Rajat pitää oppia vetämään ja ei-sanan opettelu auttaa jaksamaan”, Saukko-Rauta kertoo.

Linda Saukko-Raudan motto: ”Hyvää yritän, priimaa pukkaa.”

MATTI MUHOS

Matti Muhoksen johtama Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti vastaa tällä hetkellä OKM:n Oulun yliopistolle osoittamasta Mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tehtävästä. Instituutissa toimivat mikroyrittäjyyden, alueelliseen erinomaisuuden ja tulevaisuuden tuotantoteknologioiden tutkimusryhmät.
Muhos kertoo kiinnostuneensa yrittäjyyden tutkimuksesta tuotantotalouden opintojen, erityisesti teknologiayritysten kasvua luodanneen diplomityön kautta.

”Yrittäjien kasvutarinat veivät mukanaan. Väikkärissäni pääsin toden teolla syventymään kasvua koskevaan kirjallisuuteen sekä suomalaisten ja thaimaalaisten teknologiayritysten varhaisiin kasvuvaiheisiin ja kasvun hallintaan. Tuotantotalouden väitöksen jälkeen, vuonna 2011, lähdin käynnistämään ensimmäistä mikroyrittäjyyden tutkimusryhmää ja sillä tiellä ollaan”, Muhos kertoo.

Muhos on keskittynyt omassa tutkimuksessaan erityisesti yritysten kasvujohtamiseen, uudistuvaan liiketoimintaan ja digitalisaatioon. Muhos on lisäksi Jyväskylän yliopiston teknologialiiketoiminnan dosentti. Tänä vuonna tutkimustyö vie hänet ympäri Pohjoismaita.

”Juuri nyt valmistaudun kaikki Pohjoismaat kattavaan tutkimusvierailujen sarjaan. Tarkoituksena on keskittyä Z-sukupoven digistartupien kasvujohtamiseen. Näissä yrityksissä rakennetaan juuri nyt digitaalista tulevaisuuttamme – onkin kiinnostavaa nähdä mihin suuntaan näissä mennään ja mitä nuoret yrittäjät pitävät johtamisessa keskeisenä”, Muhos intoilee.

Yritysten perustamisaktiivisuuden lasku huolestuttaa Muhosta.

”Meillä on panostettu ensisijaisesti korkeaan osaamiseen sekä tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. Yrittäjältä puuttuu usein lähipiiristään konkreettisia esimerkkejä nopeasta kaupallistamisesta, verkostojen rakentamisesta sekä skaalaamisesta kotimaassa ja kansainvälisesti – tämän vuoksi kasvuhaaveet eivät usein konkretisoidu”, hän selittää.

Muhoksen mielestä ensisijaista olisi muokata kasvua koskevia ennakkoasenteita. Konkreettisia esimerkkejä voidaan tuoda yrittäjän arkeen esim. rakentamalla yrityslähtöisiä kaupallistamis-, kasvu ja vientikokeiluverkostoja. Tutkimuksen kannalta Muhos suuntaisi katseensa tarkemmin niihin maihin, jotka pärjäävät yritysten perustamisaktiivisutta sekä mikro- ja pienyritysten kasvua ja suoraa vientiä kuvaavilla mittareilla.

Matti Muhoksen motto yrittäjämäisessä arjessa on: ”Kokeile pois!”