Miten jokiin kuolevat kyttyrälohet vaikuttavat pohjoiseen luontoon? Tutkijat pyytävät kansalaisilta apua

Kyttyrälohi on vieraslaji, joka taas tänä kesänä valtaa pohjoisia jokia. Arviot kyttyrälohien määrästä vaihtelevat, mutta pahimmillaan Tenoon saattaa nousta jopa satojatuhansia kyttyrälohia. Kyttyrälohi kuolee jokeen pian kudun jälkeen, jolloin kuolleita kaloja jää jokiin ja rannoille. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittävät, miten mätänevät raadot vaikuttavat jokiin ja niiden ympäristöön. Yleisöä pyydetään avuksi ilmoittamaan tutkijoille paikkoja, minne raatoja kertyy. 
Pink salmon, kyttyrälohi. Photo: Panu Orell, Luke

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro ja ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa-Leena Huttunen tutkivat kyttyrälohiraatojen hajoamista elo-syyskuussa Norjan ja Suomen joissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hajoavat raadot vaikuttavat jokien ja rantojen ravinnepitoisuuksiin, kuinka kauas ravinteiden vaikutus näkyy ajassa ja paikassa, ja näkyvätkö ravinnemuutokset eliöyhteisöissä.

”On todella hurjaa, kun suuri luonnonmullistus tapahtuu näin nopeasti”, sanoo Erkinaro.

”Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä, mutta tutkijalle myös äärimmäisen mielenkiintoinen, kun valtavaa muutosta voidaan tutkia sen tapahtumishetkellä.”

Kyttyrälohen tutkimuksessa halutaan hyödyntää kansalaistiedettä.

”Tarvitsemme kalastajilta, retkeilijöiltä ja luonnossa liikkujilta apua löytääksemme paikat, joihin kyttyrälohen raatoja luonnollisesti kertyy sekä joissa että rannoilla. Näin saamme tietoja siitä, millaisiin ympäristöihin kyttyrälohien raadot kasaantuvat. Tästä on suuri hyöty ravinteiden liikkeitä tarkastellessa”, kertoo Erkinaro.

”Olemme hyvin kiitollisia yleisölle avusta tärkeässä työssä. Tutkimuksen avulla saamme selvyyttä siihen, millainen pohjoisten jokien tulevaisuus on”, Erkinaro vetoaa.

Lisätietoja tutkimuksesta ja kyttyrälohien kertymäpaikkojen ilmoittamisesta tutkimushankkeen verkkosivulla.

Aino Erkinaro (aino.erkinaro@oulu.fi) kuuluu Oulun yliopiston virtavesiekologian tutkimusryhmään, jota johtaa professori Timo Muotka (timo.muotka@oulu.fi). Kyttyrälohihanketta johtaa Suomen ympäristökeskuksen tutkijatohtori Kaisa-Leena Huttunen (kaisa-leena.huttunen@syke.fi).

Kuva: Panu Orell, Luke

Viimeksi päivitetty: 1.8.2023