Miten kasvattajat havaitsevat, ymmärtävät ja tukevat ilman puhetta kommunikoivan lapsen vuorovaikutusta ja toimijuutta

Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista ajatuksiaan, tulla kuulluksi ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Koulussa erityisluokanopettajalla ja koulunkäynninohjaajilla on suuri merkitys ilman puhetta kommunikoivan lapsen kommunikaation ja toimijuuden mahdollistajina.

Tapaustutkimuksessamme tarkastelimme alakoulussa opiskelevan Havun kommunikaatiota ja toimijuutta luokassa ja kysyimme:

  1. Miten kouluympäristö vaikuttaa ilman puhetta kommunikoivan vaikeavammaisen lapsen kommunikointiin ja toimijuuteen?
  2. Miten luokan kasvattajat hahmottavat, tulkitsevat ja kokevat ymmärtävänsä lapsen kommunikaatiota ja tukevansa hänen toimijuuttaan?

Tutkimuksen aineisto koostui luokkatilanteissa kuvatusta videomateriaalista sekä kasvattajien, eli erityisluokanopettajan ja koulunkäynninohjaajien haastattelusta. Aineisto analysoitiin hermeneuttisen kehän periaatetta noudattaen.

Analyysin tuloksena havaitsimme, että vaikka kasvattajat olivat tunnistaneet lapsen käyttämän kommunikointitavan sen ymmärtämisessä oli haasteita. Myös Havun oma motivaatio kommunikaatioon vaihteli koulupäivän tilanteiden mukaan. Lisäksi voimme todeta, että kouluympäristössä yhden oppilaan ja muiden oppilaiden kommunikaatiotilanteiden yhteensovittaminen ei ole aina helppoa ja koulun päivittäinen rakenne voi estää kommunikaatiomahdollisuuksia, vaikka sillä olisi päinvastainen tarkoitus.

Voit lukea koko julkaisun täältä: Sirkko, R., Viljamaa, E. and Äikäs, A. (2025) ‘Understanding and Supporting the Communication and Agency of a Child without Speech: Educators’ Perceptions and Reflections’, Scandinavian Journal of Disability Research, 27(1), p. 62–75. https://doi.org/10.16993/sjdr.1164

Viimeksi päivitetty: 13.2.2025