Mobiilipelit houkuttelevat opettelemaan karjalan kieltä ja kulttuuria
Juha-Pekka Kosken suunnittelema vienankarjalan oppimispeli Hirsipuu on mobiilipeli eli sitä pelataan kännykällä. Kosken toinen vienankarjalaa opettava peli on Šanakoški, joka on myös mobiilipeli. Sitä voi pelata yksi tai kaksi pelaajaa. Pelit on ohjelmoitu Android-alustoille.
Koski on diplomi-insinööri ja filosofian maisteri, jonka kehittämät mobiilipelit ovat osa hänen tietojenkäsittelytieteen pro gradu -tutkielmaansa Oulun yliopistossa. Tutkielma nimeltä ”Pelillisyys ja hyötypelit työkaluina vienankarjalan elvyttämiseen” sai valmistuttuaan Tietojenkäsittelytieteen Seuran kunniapalkinnon.
Koski pitää mobiilipelien mahdollisuuksia vienankarjalan ja muiden vähemmistökielten elvyttämisessä hyvinä. Hän on itse 44-vuotias ja kuvailee kännykän kasvaneen jo omaankin käteensä kiinni. Nuorilla tämä ilmiö on vielä voimakkaampi, joten nimenomaan kännykän avulla tapahtuva oppiminen on suurelle osalle nuoremmista sukupolvista luontevaa ja mielekästä.
”Tämäntyyppiset kielenoppimispelit ovat myös muistin virkistystä. Jos joitakin haasteita mobiilipelien kehittämisessä kielenoppimisen käyttöön on, ne liittyvät vanhempiin ikäryhmiin. Heidän on hankalampi omaksua mobiilipelien ominaisuuksia ja käyttöä. Se on tietysti tottumiskysymys, sillä he eivät ole käyttäneet lapsesta tai nuoresta lähtien sellaista tekniikkaa.”
Toisaalta Koski ei koe tätä suurena ongelmana, sillä hänen mielestään kielen pitäminen elinvoimaisena ja sen siirtäminen aikanaan tuleville sukupolville kuuluukin ensisijaisesti nuorille. Seniorit ovat usein kielen ja kulttuurin elvyttämisessä muulla tavalla aktiivisia, vaikka he eivät ole mobiilipelien innokkainta käyttäjäryhmää.
Laatu ja sisältö keskeisiä oppimispeleissäkin
Erilaiset kielten oppimispelit ovat olleet maailmalla suosittuja jo pitkään. Suomen vähemmistökielten opetteluun on kehitetty jo aiemmin Kielimestari-peli, jonka sisällöstä vastasivat Oulun yliopiston suomen kielen tutkijat Niina Kunnas, Heidi Niemelä ja Valtteri Skantsi. Toteutuksen on tehnyt Red Shirt Games.
Karjalan kielen asema on vähemmistökieltenkin joukossa heikko, ja tähän tilanteeseen on havahduttu Suomessa kunnolla vasta viime vuosina. Itä-Suomen yliopistolla on meneillään karjalan kielen elvytyshanke, ja oikeusministeriön valmisteleman kielipoliittisen ohjelman odotetaan vievän asioita eteenpäin.
Myös Juha-Pekka Koski huomasi gradua tehdessään, kuinka tuntemattomia Vienan Karjalan alue ja sen kieli ovat monille suomalaisille. Vienankarjala on karjalan kielen pohjoisin murre. Suomessa karjalan kielen asema on huonontunut huomattavasti viime vuosiin asti. Useiden sotien ja venäläistämistoimien vaikutuksesta on karjalan kielen asema heikentynyt myös Venäjän puolella, mutta Suomessa karjalan kielen tilanne on jo hälyttävällä tasolla.
”Minulle nämä olivat uusia asioita, eihän näitä opeteta esimerkiksi koulussa juuri yhtään. Aloitin tutkielmani perehtymällä Anneli Sarhimaan kirjaan Vaietut ja Vaiennetut. Ihan alussa ajattelin, että joku teknisempi aihe olisi mielenkiintoisempi. Mutta kun pääsin pitemmälle, tällainen monitieteinen työ oli hyvin kiinnostava.”
Hirsipuu ja Šanakoški -mobiilipelien testaamiseen osallistui 10–84-vuotiaita testikäyttäjiä, joilla osalla oli karjalan kielen (viena tai livvi) osaamista ja karjalaisia sukujuuria. He löytyivät testihenkilöiksi Pohjois-Viena-seuran kautta. Seura on Karjalan Sivistysseura ry:n alaosasto ja toimii Suomessa, Ruotsissa ja Pohjois-Vienan alueella elävien karjalaisten sukujen yhdyssiteenä vaalien Pohjois-Vienan kulttuuria ja perinteitä.
Palkitun gradun tehnyt Koski painottaa, että pelkkä innostus johonkin kieleen tai kulttuuriin ei yksistään riitä.
”Pelissä pitää olla laatua ja sisältöä, eihän tylsää peliä jaksa pelata kuin hetken. Nuoriso menettää kiinnostuksensa hyvin äkkiä. TikTok on tästä hyvä esimerkki, mikään ei kestä siellä pitkään.”
Hänellä oli jo suunnitteilla seikkailupeli, joka liittyi Vienan Karjalan kulttuuriin, alueeseen ja tapahtumiin. Tarkoitus oli jatkaa tohtorin tutkintoon, mutta rahoitus ei toteutunut. Nyt Koski on muualla töissä.
Tavoitteina vahva verkosto ja elävä kieli
Juha-Pekka Kosken gradun ohjaajana Oulun yliopistossa toimi filosofian tohtori, yliopistonlehtori Leena Arhippainen Käyttöliittymien ja ihmiskeskeisen digitalisaation tutkimusyksiköstä. Arhippaisen unelmana olisi saada koottua yhteen verkosto, jossa olisi kieliosaajia ja peli- tai tietotekniikkaosaajia ja ”siitä syntyisi sitten jotain isompaa kuin vain yksittäisiä opinnäytetöitä ja projektituloksia”. Hän on koonnut vienankarjalan oppimispelejä sitä varten perustamalleen sivustolle.
”Aloitin tämän aiheen parissa keväällä 2018, jolloin hain Karjalan Sivistysseuran apurahaa opiskelijoille opinnäytetöiden tekemistä varten. Silloin oli jo ajatus, että opiskelijoita voisi olla eri osaamisiin liittyen eri yliopistoista ja että he yhdessä voisivat työstää pelikonsepteja karjalan kielen oppimiseen.”
Kun Arhippainen sai rahoituksen syksyllä 2018 ja suositteli tätä gradunaihetta oman tutkinto-ohjelman opiskelijoille, hän huomasi sen suomalaisille opiskelijoille vaikeaksi.
”Ulkomaalainen opiskelijamme Triando Damiri Burlian alkoi tehdä gradua asian parissa ja kehitti Learn Viena Karelian -nettipelin. Myöhemmin jatkoin graduaiheen markkinointia ja Juha-Pekka Koski tarttui tähän, koska hän halusi ohjelmoida gradussaan.”
Arhippainen halusi saada kehitetyt pelit yhdelle sivustolle, jotta pelaajien, kielen opiskelijoiden ja muiden käyttäjien olisi helppo löytää kaikki pelit yhdestä paikasta. Hänen ajatuksenaan oli, että pelit olisivat saavutettavissa helposti myös Karjalan tasavallassa ja suurena toiveena oli kehittää verkko- tai mobiilipeli, jota voisi pelata siellä asuvien kanssa yhdessä.
”Ajan myötä sain eri opiskelijoita tekemään kurssitöitä asian pariin, mutta en siis sellaisia, joilla olisi karjalan kielen taustaa. Myös yhteistyötä sain luotua pelitutkimuksen saralla Oulun yliopiston UBICOMP-tutkimusyksikön filosofian tohtori, tutkijatohtori Paula Alavesan kanssa. Hänen kanssaan olemme hakeneet yhteistyömahdollisuuksia muun muassa Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen kautta. Sen johtajana toimii professori Helka Riionheimo. Yhteisössä on asiaan yhteinen tavoite, karjalan kielen elvyttäminen, tallentaminen ja ylläpito.”
Arhippaisen mukaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja vähemmistökielen elvyttämiseen, oppimiseen ja käyttöön tarvitaan. Tänä vuonna julkaistussa Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professorin Pekka Suutarin toimittamassa kirjassa Karjalankieliset rajalla tuodaan esille juuri digitaalisten alustojen, kuten tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median, merkitystä ja niiden aktiivisia kielenkäyttäjiä. Arhippainen toteaa, että vähemmistökielen saavutettavuus on tärkeää varmistaa digitaalisten ratkaisujen avulla.
”Nyt etäkäytänteiden aikana on ollut mahtava päästä osallistumaan muun muassa Karjalan Sivistysseuran järjestämälle vienankarjalan verkkokurssille, jossa opettajana on syntyperäinen vienankarjalan puhuja ja karjalan kielen opettaja Olga Karlova. Parasta antia on kielen kuuleminen ja keskusteleminen vienankarjalaksi yhdessä yli maantieteellisten rajojen. Kielen oppimisen lisäksi saamme jakaa kulttuuritietoa puolin ja toisin.”
Karjalan kielen viikkoa vietetään 22.–28.11. ja Karjalan kielen päivä on 27.11.
Teksti: Anna Nieminen
Linkkejä lisätietoihin:
Karjalan kieleen ja sen elvyttämiseen liittyvää materiaalia Itä-Suomen yliopistossa on täällä.