MS-taudin hoito on mullistunut Suomessa
Vuonna 2013 aaltomaisen MS-taudin diagnoosi asetettiin keskimäärin kymmenen kuukautta ensimmäisten oireiden alkamisesta, mutta nykyään diagnoosiin päästään jo viidessä kuukaudessa. Koska diagnoosiin päästään yhä nopeammin, myös taudin hoito voidaan aloittaa aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.
Aiemmin lääkitys on aloitettu pääsääntöisesti keskitehoisella lääkityksellä, jota on tehostettu taudin pahentuessa. Nykyään tehokas, voimakkaammin immuunijärjestelmään vaikuttava lääkitys aloitetaan yhä useammin jo ensimmäisenä lääkityksenä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset ja diagnoosikriteerit ovat siirtyneet käytäntöön nopeasti. Diagnoosikriteerien muutos ja tehokkaiden lääkkeiden muuttunut rooli sairauden alkuvaiheessa on ollut tiedeyhteisön tiedossa, mutta muutosten nopeus ja laajamittaus yllätti silti tutkijat. Yllättävää oli myös se, että edes koronapandemian aikana MS-taudin diagnoosi- ja hoitoviiveissä ei tapahtunut muutoksia.
”Tämä tutkimus osoittaa, että Suomessa neurologisten potilaiden hoidossa seurataan kansainvälistä tutkimustietoa ja toteutetaan hoitoa niiden mukaisesti. Tämä on suomalaisten potilaiden etu. MS-potilailla hoitoviiveet voisivat heikentää ennustetta. Vaikka julkinen terveydenhuolto kamppailee monien haasteiden kanssa, on haastavassa resurssitilanteessa ja korona-aikanakin onnistuttu hoitoviiveet pitämään matalana,” kommentoi päätutkija Mervi Ryytty Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
”Lääkeyrityksille, kuten muillekin terveydenhuollon toimijoille, on tärkeää tietää, miten MS-potilaiden hoito Suomessa on muuttunut ja millainen nykytilanne on. Tämä tutkimus on esimerkki siitä, miten lääkeyritys voi yhteistyössä tutkijoiden kanssa olla mukana tuomassa arvokasta tosielämän tietoa hyödyntäen ensiluokkaisia suomalaisia rekisteriaineistoja” , tieteellinen asiantuntija Elina Jokinen Novartikselta toteaa.
Tutkimus on toisiodataa käyttävä rekisteritutkimus, jonka tiedot perustuvat MS-rekisteriin, Kelan lääketietokantaan ja HILMO-hoitoilmoitusrekisteriin. Tutkimus on toteutettu Oulun yliopiston, Novartis Finland Oy:n ja StellarQ Oy:n yhteistyönä. Mukana on tutkijoita myös Turun ja Helsingin yliopistoista.
Multippeliskleroosi eli MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa immuunipuolustus hyökkää sairastuneen omia keskushermoston kudoksia vastaan. Taudin puhkeamissyy on edelleen osittain hämärän peitossa. Aaltomainen MS-tauti on MS-taudin yleisin ilmenemismuoto, ja sen esiintyvyys Suomessa on nousussa. Keskimääräinen sairastumisikä tutkimuksen aineistossa oli 33 vuotta, eli sairaus puhkeaa yleensä jo nuorena.
MS-tautia ei voida parantaa, mutta sen etenemistä on mahdollista hidastaa lääkehoidolla. Hoidon tavoitteena on MS-tautia sairastavan toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen hyvänä mahdollisimman pitkään. MS-tauti on aktiivisen tutkimuksen kohteena ja taudin hoitoon on saatu useita uusia lääkkeitä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaisen tehokkaan lääkityksen on osoitettu parantavan aaltomaisen MS-taudin ennustetta.
Tutkimusjulkaisu: Ahvenjärvi H, Jokinen E, Viitala M, Autio H, Portaankorva AM, Soilu-Hänninen M, Krüger J, Ryytty M. Evolving Patterns of Initial RRMS Treatment in Finland (2013-2022): Insights From a Nationwide Multiple Sclerosis Register.(open access). Brain Behav. 2025 Feb;15(2):e70326. doi: 10.1002/brb3.70326.