Nato SPS -tutkimusyhteistyö alkaa Oulun yliopistossa avaruusilmaston tutkimuksella
Ilmaston muuttumisen ja lämpenemisen seurauksena sääilmiöt korkealla ilmakehässä voivat tuoda esiin uudenlaisia vaaroja ja ääri-ilmiöitä. Naton tiedeohjelma SPS tukee niiden tutkimusta, jotta odottamattomia turvallisuusuhkia voidaan tunnistaa.
Ilmaston muuttuminen on voimakkaimmillaan arktisella alueella, jota kutsutaan myös ilmastonmuutoksen polttopisteeksi. Siellä tapahtuvia muutoksia kartoitetaan kesäkuussa rahoitettavaksi hyväksytyssä ja marraskuussa 2023 käynnistyneessä Dynamics Above The Epicentre Of Climate Change (DECC) -projektissa, jotta muutoksiin voidaan varautua paremmin. Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion (SGO) lisäksi kolmivuotisessa hankkeessa mukana ovat the Leibniz Institute of Atmospheric Physics - University of Rostock, the Swedish Institute of Space Physics ja Andøya Space.
SGO on Oulun yliopiston erillislaitos, jonka monipuolisilla mittalaitteilla on mitattu lähiavaruuden ilmiöitä jo 110 vuotta. ”Erityisosaamisemme tarkkojen mittalaitteistojen parissa on kansainvälisesti ainutlaatuista, joten tarkkuutta vaativat mittalaitteet ja menetelmät toteutetaan Sodankylässä”, toteaa professori, SGO:n johtaja Eija Tanskanen.
NATO SPS:n rahoittama yhteisprojekti on ensimmäinen Oulun yliopistolle. ”Lappi on rauhallinen sijoituspaikka mittalaitteille, jotka vaativat häiriöttömän ympäristön. Monissa muissa paikoissa ihmistoiminnan häly häiritsee herkkiä mittareita. Lapissa rauhalliset alueet ovat myös helpommin saavutettavissa tietä pitkin toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa tai Kanadassa”, Tanskanen jatkaa.
Naton tiedeohjelma SPS edistää Naton jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välistä tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin perustuvaa käytännön yhteistyötä tarjoamalla rahoitusta tutkimus- ja kehityshankkeille, työpajoille ja koulutuksille.
”Avaruussään vaikutus infrastruktuuriin sekä energia- ja navigointijärjestelmiin näkyy erityisesti pohjoisessa. Yhdessä ilmastonmuutoksesta johtuvien merkittävien muutosten kanssa olemme uusien haasteiden edessä, erityisesti energiamurroksen aikana”, sanoo Rene Heise, Naton SHAPE-yksikön entinen johtava avaruussää- ja METOC-asiantuntija.
”On todella hienoa, että yhteistyömme Naton tiedeohjelman kanssa käynnistyy. Pitkään kehitettyä erikoisosaamistamme arvostetaan kansainvälisesti. Myös jatkossa haluamme tehdä Naton kanssa tutkimusyhteistyötä useilla Oulun yliopiston monitieteisillä tutkimusaloilla”, sanoo Oulun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Taina Pihlajaniemi.
Ilmakehän kerrosten, ilmavirtausten suuntien ja avaruuskappaleiden seurantaa hetki hetkeltä
Ilmakehän eri kerrokset suojelevat Maata avaruudesta tulevilta uhkilta. Ilmakehän rakenne on eläväinen ja muuttuu jatkuvasti. uudessa projektissa muutoksia pyritään ymmärtämään tarkemmin, ja sopeutumaan tai suojautumaan niiden vaikutuksilta.
Ilmakehän kerrosten paksuus ja läpäisevyys vaihtelevat esimerkiksi Maan päivä- ja yöpuolen välillä. Ilmakehän eri kerrokset vaikuttavat siihen, kuinka hyvin milloinkin esimerkiksi radioaallot ja muut signaalit kulkevat ilmakehän ala-, keski- ja yläkerrosten läpi. Tämän lisäksi DECC-projektissa Sodankylän mittausosaamisella halutaan tarkentaa, miten yläilmakehän virtaukset liikkuvat. Kolmas yhteistyömuoto on avaruuskappaleiden seuranta Sodankylästä. Esimeriksi avaruudesta peräisin olevia kiviä tippuu Maahan päivittäin 40 000 kilogrammaa.
Uudessa hankkeessa keskitytään maanpäällisiin havaintoihin, joissa käytetään valtioiden rajat ylittävää instrumenttiverkostoa, jonka mittauksia ei ole saatavilla muilla havaintotekniikoilla, satelliitit mukaan lukien. Mittauskapasiteettia laajennetaan täyttämään merkittävä aukko havaintoverkossa.