Olli Rehn: Taloudessa varovaisen kasvun merkkejä, epävarmuutta suurvaltojen kilpailusta
Olli Rehn ennakoi Suomen talouskasvun vähitellen vahvistuvan, kun kansainvälinen kysyntä lisääntyy ja rahoitusolot pysyvät keveinä. Suomen pankkisektori pärjää vahvasti eurooppalaisessa vertailussa. Pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus suojaavat niitä suurilta taloudellisilta shokeilta.
”Vahva vakavaraisuus ja kannattavuus yhdessä läpinäkyvän valvonnan kanssa lisäävät luottamusta kotimaiseen pankkisektoriin ja antavat turvaa myös uudenlaisia riskejä vastaan”, Rehn sanoo.
Joidenkin euroalueen maiden velkaantumiskehitykseen liittyy muun muassa väestön ikääntymisen ja muiden menopaineiden takia haasteita, mutta merkkejä uudesta velkakriisistä rahoitusmarkkinoilla ei ole näkyvissä. ”Euroopan keskuspankilla on olemassa välineet tarvittaessa puuttua rahoitusmarkkinoiden tilanteeseen, jos tai kun euroalueen hinta- ja rahoitusvakaus ovat uhattuina.”
Talous on kuluvana vuonna epävarmaa. Suurvaltakilpailu, kuten Yhdysvaltain ja Kiinan välinen teknologinen kamppailu, voi johtaa blokkeihin talouksien välillä vähintään korkean teknologian aloilla. Kärsijöiden joukossa ovat EU-maat, jotka ovat hyötyneet eniten avoimesta, sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä kaupasta.
”Se voidaan sanoa, että vaikutukset ovat negatiivisia ja taloudellisesti merkittäviä.”
Huolimatta epävarmuudesta maailmantalous alkoi vuoden 2024 aikana hiljalleen kasvaa, ja Rehn arvioi maltillisen kasvun jatkuvan myös vuonna 2025. Euroalueen talouden näkymät ovat yhä vaimeat, mutta piristymään päin. Saksan teollisuuden sitkeät vaikeudet ovat huono uutinen myös Suomen kannalta.
Inflaatio on vakautumassa kahteen prosenttiin euroalueella, ja ohjauskorkoja on voitu alkaa laskea viime vuodesta alkaen. Globaali rahapolitiikan sykli osoittaa nyt keventämisen suuntaan.
Koronlaskut tukevat globaalia talouskasvua ja investointeja. Euroalueella, jonka kasvu on ollut viime aikoina tahmeaa ja jossa inflaatio on jo lähellä EKP:n tavoitetta, koronlaskut tukevat kotitalouksien ja yritysten taloudellista tilannetta oikea-aikaisesti.
Talousfoorumissa esiintyvät myös rahoituksen taloustieteen professori Juha-Pekka Junttila ja taloustieteen professori Elias Oikarinen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Junttilan mukaan Suomen vientisektorin kilpailukyky riippuu lähitulevaisuudessa eniten siitä, kuinka hyvin pääsemme puhtaan siirtymän innovaatioiden avulla mukaan globaalien tarjontaketjujen uudelleen rakentumiseen.
Suomen kannalta olennaisia toimialoja ovat ns. nettopositiiviseen elämäntapaan liittyvät ratkaisut, biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, vähähiiliset teknologiat ja palvelut, kiertotalousratkaisut ja vihreät metallit sekä vihreän vetytuotannon mahdollistamat ratkaisut.
”Tämän mahdollistamiseksi digitalisaation yleishyödyllinen eteneminen on elinehto. Olennaista syrjäseutujen kehityksen kannalta on kunnollisen ja kattavan digi-infrastruktuurin parantaminen. Syrjäseutujen jälkeen jääminen johtuu aivan muista tekijöistä kuin digitalisaatiosta”, Junttila sanoo.
Elias Oikarisen mukaan talouden yleinen kehitys on olennaisen tärkeää sekä asunto- että toimitilamarkkinoiden kehityksen kannalta. Kehityksessä on merkittäviä alueellisia ja kiinteistösektorien välisiä eroja.
Asuntomarkkinoilla on suurella todennäköisyydellä pohja jo koettu, ja kauppamäärät ja hinnat nousevat vuonna 2025. Toimitiloissa korkojen madaltuminen pienentää tuottovaatimuksia ja mahdollistaa hintanousun.
Korkopäätöksillä on moninaisia vaikutuksia. ”Korkotason madaltuminen on omiaan lisäämään yritysten investointeja, kasvattamaan kotitalouksien velanottoa ja lisäämään asuntojen omistuskysyntää ja rakentamista. Asuntohintoihin korkotason madaltumisella on kohottava vaikutus. Korkotason oletettava madaltuminen siis stimuloi taloutta ja voimistaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä”, Oikarinen sanoo.