Opetussuunnitelmien itsearvioinnin 2024 tulokset: Opetussuunnitelmat hyvällä tasolla

Kehitettävää on työelämän edustajien osallistamisessa opetussuunnitelmatyöhön. Myös opintojen tarjoaminen muille korkeakouluille ristiinopiskeluna vielä vähäistä tai puuttuu kokonaan. Itsearvioinnin tulosten perusteella suurimmasta osasta ohjelmista ei löydy liikkuvuusikkunaa opetussuunnitelman rakenteesta, vaan opiskelijan pitää itse suunnitella vaihtoon lähdön ajoitus HOPSiinsa.

Itsearviointikyselyyn vastaaminen yhdessä on saanut aikaan hedelmällistä keskustelua ohjelmissa, lisännyt yhteisöllisyyttä ja luonut yhteistä näkemystä opetussuunnitelman kehittämistarpeista.

Itsearvioinnin toteutus

Oulun yliopisto toteutti maalis-huhtikuussa 2024 lukuvuoden 2024–2025 opetussuunnitelmien itsearvioinnin. Itsearvioinnissa tarkasteltiin opetussuunnitelmille asetettujen tavoitteiden toteutumista tulevan lukuvuoden 2024–2025 opetussuunnitelmissa. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa tutkinto-ohjelmia opetussuunnitelmien kehittämisessä. Itsearviointikyselyssä oli 26 väittämää tai kysymystä, joita ohjelmat arvioitat asteikolla ”puuttuva tai ei relevantti”, ”alkava”, ”kehittyvä” ja ”edistynyt”.

Kyselyyn vastattiin tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöiden johdolla osallistamalla vastaamiseen tutkinto-ohjelmatoimikunnan jäsenet ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijoita ja opettajia. Ohjelmat vastasivat kyselyyn Webropolissa koulutusdekaanin ohjeistuksen mukaisesti joko kandi- ja maisterivaiheesta (3+2) yhtenä kokonaisuutena tai erikseen molemmista. Jokaisesta ohjelmasta tuotettiin yksi yhdessä laadittu vastaus. Itsearviointiin vastasi 62 ohjelmaa tai muuta koulutuksen tuottajayksikköä. Itsearviointi ei koskenut tohtorikoulutuksen tutkinto-ohjelmia.

Seuraavassa on lyhyt yliopistotasoinen kooste itsearvioinnin tuloksista. Tarkemmat tiedekuntakohtaiset tulokset on toimitettu kunkin tiedekunnan koulutusdekaaneille käsiteltäväksi tiedekunnan päätöksentekoelimissä.

Itsearvioinnin tulokset

Teema 1: Ohjelmien profiili ja osaamistavoitteet

Suurin osa ohjelmista, eli 85,5 %, on kehittyvällä tai edistyneellä tasolla selkeän profiilin määrittelyssä. Suurimmalla osalla ohjelmista on selkeä profiili, joka erottuu sekä kansallisesti että kansainvälisesti muista ohjelmista. Profiilien terävöittäminen hakijamarkkinoinnissa on kuitenkin tunnistettu kehityskohteeksi. Ohjelmat tunnistavat tarpeen sisältöjen jatkuvaan päivittämiseen.

Ohjelmissa on onnistuttu hyvin sisällyttämään myös geneerisiä taitoja osaamistavoitteisiin, sillä 79 % ohjelmista on kehittyvällä tai edistyneellä tasolla. Tämä osoittaa, että opinnot antavat hyvin valmiuksia myös tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin. Ohjelmissa on tavoitteena jatkuvasti kehittää geneeristen taitojen huomioimista osaamistavoitteissa. Usea ohjelma mainitsi, että akkreditoinnit ja opetussuunnitelmakartoitus-menetelmä (curriculum mapping) ovat auttaneet geneeristen taitojen sisällyttämisessä ohjelmaan. Joissakin ohjelmissa geneeriset taidot on hyvin integroitu opetukseen, mutta ne eivät välttämättä näy osaamistavoitteissa.

Peräti 90 % ohjelmista ilmoittaa käyttävänsä monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä, mutta niiden käytön varmistaminen ei aina ole koordinoitua. Opetus- ja arviointimenetelmien monipuolisuus tukee opiskelijoiden erilaisia opiskelutapoja, tuo vaihtelua opintoihin, tuottaa monipuolista osaamista ja parantaa oppimistuloksia.

Tulosten perusteella 93,4 % ohjelmista antaa valmiuksia toimia monitieteisissä ja moniammatillisissa ryhmissä. Osassa vastauksista kuitenkin korostettiin opiskelijan omien sivuaineiden ja valinnaisten opintojen valintoja sekä työharjoittelun merkitystä moniammatillisuuden vahvistamisessa, jolloin monitieteisyys tai -ammatillisuus eivät välttämättä toteudu jokaisen opiskelijan kohdalla.

Opinnäytetöiden osaamistavoitteet, ohjeet ja arviointikriteerit ovat edistyneellä tai kehittyvällä tasolla 93,6 % ohjelmista. Joitakin puutteitakin mainittiin, esimerkiksi ohjeet saattavat löytyä vain suomeksi, opiskelijat eivät aina ole tietoisia ohjeiden ja arviointikriteereiden olemassaolosta tai ohjelmilta voi puuttua yhteinen kandidaatin tutkielman arviointimatriisi.

Ohjelmista 90 % tunnustaa työelämässä hankittua osaamista, mikä tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja mahdollistaa joustavammat opiskelupolut. Usein osaamisen tunnustaminen kuitenkin rajoittuu vain harjoittelun ja projektiopintojen hyväksilukuun. Vain kolmessa vastauksessa todettiin, että tutkintoon ei ollenkaan hyväksilueta työelämässä hankittua osaamista.

Teema 2: Tutkinnon rakenne

Ohjelmista 70,9 % vastasi, että on kehittyvällä tai edistyneellä tasolla väittämässä ”Tutkintoon kuuluu sisältöjä kestävyys ja vastuullisuus -teemoista”. Osassa ohjelmista näitä teemoja käsitellään vain valinnaisilla opintojaksoilla, jolloin ne ovat opiskelijan valinnoista riippuvaisia. Muutamat ohjelmat eivät ole vielä sisällyttäneet teemoja tutkintoon, vaan odottavat ohjeistuksia, missä määrin teemoja tulee sisällyttää.

Ohjelmista 61,3 % vastasi joko kehittyvä tai edistynyt väittämään ”Tutkinnon rakenteeseen on sisällytetty nk. liikkuvuusikkuna, jolloin opiskelijan on mahdollista lähteä vaihto-opiskelijaksi tai työharjoitteluun ulkomaille ilman että se viivästyttää hänen valmistumistaan ja tämä tieto on opiskelijoille helposti löydettävissä”. Avoimien vastausten perusteella suurimmasta osasta ohjelmista ei kuitenkaan löydy liikkuvuusikkunaa OPSin rakenteesta, vaan opiskelijan pitää itse suunnitella vaihtoon lähdön ajoitus HOPSiinsa. Vain seitsemässä ohjelmassa liikkuvuusikkuna on suunniteltu OPSin rakenteeseen. Vaihdosta tiedottamiseen halutaan panostaa jatkossa enemmän. Vaihto-opiskelu on koettu useassa ohjelmassa haasteeksi, koska se viivästyttää valmistumista tai vaihdossa suoritetut opinnot eivät mahdu tutkintoon. Jotkut ohjelmat vastasivat, että vaihtoon voi lähteä vain loma-aikaan tai välivuotena.

Lähes kaikissa ohjelmissa OPSin rakenteeseen kuuluu opintojaksoja, joissa tehdään yhteistyötä yritysten tai muiden yliopiston ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmista 88,7 % ilmoittaa tämän olevan edistyneellä tai kehittyvällä tasolla. Avoimissa vastauksissa työelämäyhteistyön esimerkkeinä mainitaan opiskelijaprojektit, yritysvierailut ja harjoittelut. Monilla opintojaksoilla käy vierailijoita yrityksistä tai muista organisaatioista. Opinnäytetöitä tehdään usein yhteistyössä ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Joissakin ohjelmissa työelämäyhteistyö rajoittuu harjoittelu-opintojaksoon, joka voi olla valinnainen.

Kaikissa ohjelmissa on mahdollisuus suorittaa opintoja myös kesäaikana, mikä tarjoaa opiskelijoille joustavan tavan edetä opinnoissaan. Tyypillisesti kesän aikana voi suorittaa harjoittelun tai tehdä opinnäytetyötä. Myös kesätenttejä ja itsenäisesti suoritettavia verkkokursseja on tarjolla. Kesällä ei järjestetä juurikaan opetusta, koska opettajaresurssit ovat rajalliset.

Itsearvioinnin vastausten mukaan opintojen tarjoaminen muille korkeakouluille ristiinopiskeluna on edistyneellä tai kehittyvällä tasolla 59,7 % ohjelmista. Avoimien vastausten perusteella ohjelmissa on tarjolla ristiinopiskeluopintojaksoja, mutta tarjonta on usein suppeaa. Muutamat ohjelmat mainitsivat, että haasteena on byrokratian kankeus ja yhteisten oppimisalustojen puute. Ohjelmista 13 mainitsi, että ristiinopiskeluopintoja ei ole vielä tarjolla muille korkeakouluille. Yhteistyötä on kuitenkin niissäkin viritelty ja ohjelma ovat avoimin mielin lähdössä tekemään ristiinopiskeluyhteistyötä.

Lähes kaikissa englanninkielisissä ohjelmissa HOPSiin on mahdollista sisällyttää suomen kielen opintoja ainakin valinnaisina opintoina. Kahdeksan ohjelmaa mainitsi, että ohjelmassa on pakollisia suomen kielen opintoja ja yhdessä ohjelmassa pakollisuus on tulossa lukuvuoden 2025–2026 ohjelmaan. Seitsemässä kv-ohjelmassa pakollisia suomen kielen opintoja ei tällä hetkellä ole.

Suomenkielisistä ohjelmista 72,9 % vastasi joko kehittyvä tai edistynyt väittämään ”Tutkinnon opintojaksoista yli puolessa opetuskieli on suomi”. Kanditutkinnoissa opetus on pääsääntöisesti suomeksi. Myös suurimmassa osassa maisteritutkintoja opetuskieli on suomi. Maisteriohjelmista neljä mainitsi, että opetus on pääasiassa englanniksi. Ohjelmille on epäselvää, paljonko suomenkielistä opetusta tulee olla. Avoimissa vastauksissa uskottiin tekoälyn tuovan ratkaisuja opetuksen kääntämiseen.

Teema 3: Opetussuunnitelman kehittäminen

Ohjelmista 91,8 % vastasi joko kehittyvä tai edistynyt väittämään ”Opiskelijat ovat osallistuneet opetussuunnitelman kehittämiseen, mm. järjestämällä palautepäiviä ja kutsumalla opiskelijat mukaan OPS-kehittämistyöpajoihin”. Ohjelmista 32 mainitsi järjestävänsä palautepäiviä tai OPSin kehittämistilaisuuksia vuosittain, osa jopa joka opetusperiodin jälkeen. Usea ohjelma piti haasteena opiskelijoiden vähäistä osallistumista palautepäiviin. Ohjelmissa ollaan kuitenkin aktivoimassa opiskelijoita osallistumaan monin tavoin opetussuunnitelman kehittämiseen.

Opettajien osallistuminen opetussuunnitelman kehittämiseen on edistyneellä tai kehittyvällä tasolla 98,4 % ohjelmista. OPS-työ on useimmissa ohjelmissa systemaattista ja jatkuvaa. Osa ohjelmista hyödyntää opetussuunnitelmakartoitus-menetelmää (curriculum mapping) opettajien osallistamiseen. Joissakin ohjelmissa järjestetään OPSin kehittämispäiviä, joihin kaikki opettajat osallistuvat.

Ohjelmista 59,7 % vastasi joko kehittyvä tai edistynyt väittämään ”Työelämän edustajia on osallistunut opetussuunnitelmatyöhön ja heidän näkemyksiään on hyödynnetty mm. osaamistavoitteiden laatimisessa”. Osassa ohjelmia huomioidaan työelämän edustajien näkemyksiä, mutta heitä ei ole varsinaisesti osallistunut OPS-työhön. Alkavalla tai puuttuvalla tasolla työelämän edustajien osallistaminen on 40,3 % ohjelmista. Useassa ohjelmassa suunnitellaan OPS-yhteistyön käynnistämistä työelämän edustajien kanssa.

Ohjelmista 91,9 % vastasi joko kehittyvä tai edistynyt väittämään ”Ohjelmassa on selkeät prosessit opiskelijapalautteen käsittelyyn, hyödyntämiseen ja sovittujen kehittämistoimenpiteiden seurantaan”. Kuitenkin avoimissa vastauksissa 21 ohjelmaa on vastannut, että palauteprosesseissa on vielä kehittämisen varaa. Vastausten perusteella kehitettävää on erityisesti palautteiden käsittelyprosessissa ja opiskelijoiden aktivoimisessa palautteen antamiseen. Myös yliopiston opintojaksopalautejärjestelmään toivotaan paranuksia.

Raportointitiedon ja ennakointitiedon hyödyntämisessä on vielä parannettavaa. Ohjelmista 62,9 % on tässä kehittyvällä tai edistyneellä tasolla. Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat suuresti ohjelmien välillä. Useat ohjelmat mainitsivat, että yliopiston raportointityökalut eivät vastaa niiden tarpeita. Osin on myös epätietoisuutta, mistä raportointitietoa löytyy. Ohjelmilla on kuitenkin vahva tahto kehittyä raportointitiedon hyödyntämisessä.

Koulutuksen kehittämiseen liittyvät avoimet kysymykset

Itsearviointikyselyssä oli kolme koulutuksen kehittämiseen liittyvää avointa kysymystä. Seuraavassa on lyhyet yhteenvedot ohjelmien vastauksista ja niiden esittämistä kehittämistoimenpiteistä.

1. Minkälaisilla toimenpiteillä ohjelmanne varmistaa erinomaisen opiskelijakokemuksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille? Miten varmistatte opiskelijoiden ryhmäytymisen ja kiinnittymisen yliopistoyhteisöön? Miten ensimmäisen vuoden opintojaksoilla otetaan huomioon uudet opiskelijat? Miten opiskelijoita tuetaan opintojen suunnittelussa ja opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä?

Avoimien vastausten perusteella ohjelmat ovat sitoutuneet erinomaisen opiskelijakokemuksen varmistamiseen erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, hyvinvoinnin tukemiseen ja opetussuunnitelmien jatkuvaan kehittämiseen. Ensimmäisen opiskeluvuoden erinomaista opiskelukokemusta varmistetaan mm. seuraavilla keinoilla tai toimenpiteillä:

Jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään opiskelijatuutori ja omaopettaja, jotka auttavat opintojen suunnittelussa ja tukevat ryhmäytymistä

• Opettajien sitoutuminen ohjaukseen ja nopea vastaaminen opiskelijoiden kysymyksiin
• Fuksikysely, jolla kartoitetaan uusien opiskelijoiden kokemuksia
• Orientaatio-opintojakso ja tutustumistilaisuudet
• Ryhmä- ja parityöt opetuksessa
• OPSin ja opintojaksojen kehittäminen opintojaksopalautteen perusteella
• Kuormittavuuden seuranta
• Erilaisten oppijoiden ottaminen huomioiminen esim. tarjoamalla etä- ja lähiopetusta
• Opiskelijoiden osallistuminen kehittämistyöryhmiin
• Tiivis kontakti ainejärjestöön ja ainejärjestön palautteen huomioiminen.
• Opiskelijoita kannustetaan ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä opettajiin.
  

2. Miten ohjelmanne vastaa opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteeseen ja tarjoaa tukea sitä tarvitseville?

Ohjelmat vastaavat opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteeseen monin eri tavoin. Avoimissa vastauksissa mainittiin mm. seuraavia keinoja tai toimenpiteitä, joilla tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia:

• Omaopettajatoiminta ja superomaopettajat
• Koulutussuunnittelijoiden opintoneuvonta ja opintopsykologien ohjaus
• Joustavat suoritusmahdollisuudet ja tarvittaessa yksilölliset opetusjärjestelyt
• Orientaatio-opinnot ja tukipalveluista tiedottaminen
• Hyvinvointiin liittyvät luennot
• Opiskelijapalautteen huomioiminen
• Opintojaksojen työmäärän mitoittaminen vastaamaan suorituksesta saatavia opintopisteitä
• Kiusaamisen puuttumisen ja ennaltaehkäisy
• Ainejärjestön hyvinvointikysely.

3. Mitä OPS-prosessiin, sisältöön tai rakenteeseen liittyviä kehittämissuunnitelmia ohjelmalla on opetussuunnitelman kehittämiseksi lukuvuodelle 2025–2026 tai pidemmällä aikavälillä?

Avoimissa vastauksissa ohjelmat toivat esiin seuraavia opetussuunnitelmaprosessiin, sisältöön ja rakenteeseen liittyviä kehittämissuunnitelmia lukuvuodelle 2025–2026 tai pidemmällä aikavälillä, joilla pyritään parantamaan opetussuunnitelman laatua ja vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän vaatimuksiin:

• Työelämänäkökulma ja työelämän edustajien osallistaminen OPS-työhön
• Opiskelijoiden osallistaminen OPS-työhön
• Palautesyklien selkiyttäminen
• Maisterivaiheen vetovoimaisuuden parantaminen
• Opinnäyteprosessien rakenteellinen kehittäminen
• Opintojaksojen sisältöjen sekä opetus- ja arviointimenetelmien kehittäminen
• Kansainvälistä liikkuvuutta tukevat toimenpiteet
• Veto- ja pitovoiman lisääminen
• Tutkinnon ja opintojaksojen kuormittavuuden selvittäminen.

Itsearvioinnin tulosten käsittely

Opetussuunnitelmien itsearvioinnin tulokset on käsitelty koulutuksen johtoryhmän seminaarissa 10.-11.6.2024. Tiedekuntakohtaiset tulokset on toimitettu koulutusdekaaneille 22.5.2024 käsiteltäväksi koulutustoimikunnissa ja tutkinto-ohjelmatoimikunnissa.

Kaiken kaikkiaan Oulun yliopiston opetussuunnitelmien itsearviointi osoittaa, että ohjelmissa on vahvaa sitoutumista opetussuunnitelmien kehittämiseen sekä opetuksen laadun ja opiskelijakokemuksen parantamiseen. Itsearviointikyselyyn vastaaminen yhteisöllisesti on myös lisännyt yhteisöllisyyttä ja rakentanut yhteistä näkemystä opetussuunnitelman kehittämistarpeista.

Yksi tutkinto-ohjelma kiteytti tämän seuraavasti:

”Tämän kyselyn täyttäminen yhdessä sai aikaan uskomattoman hienoa keskustelua tiimissämme ja poiki monta asiaa ja näkökulmaa, joiden yhdessä pohtiminen jatkuu!”