Opiskelija, kiinnostaako tutkijan ura?
Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi tutkimustyö on projektien suunnittelua, opettamista, tiimityöskentelyä ja käytännön tutkimuksen tekemistä, kuten datan keräämistä ja sen analysointia. Tutkimustyöhön liittyy myös konferensseihin matkustamista, erilaisten tapahtumien järjestämistä sekä niihin osallistumista. Myös rahoituksen hakeminen sekä oman tutkimuksen markkinointi kuuluvat työtehtäviin.
Kuulostaako mielenkiintoiselta? Oulun yliopistossa tohtorikoulutusta koordinoi tutkijakoulu. Eri aloilla polku väitöskirjatutkijaksi on kuitenkin erilainen.
”Eri aloilla on erilaiset tutkimuksen tekemisen perinteet”, kertoo tutkijakoulun johtaja Annu Perttunen.
Perttusen mukaan ensimmäinen suuri vaihe tutkijakouluun hakemisessa on ohjaajan etsiminen.
”Väitöskirjatutkija ja hänen ohjaajansa luovat pitkän suhteen toistensa kanssa ja siksi on tärkeää, että ohjaaja itse päättää, kenet hän ottaa ohjattavakseen. Väitöskirjatutkijan täytyy osoittaa ohjaajalleen, että hän on aidosti kiinnostunut siitä, mitä aikoo tutkia.”
Tutkimusaiheen onkin tärkeää olla väitöskirjatutkijalle itselleen mieluinen, sillä tohtorikoulutus vastaa neljän vuoden kokoaikaista työskentelyä. Tutkimusaihe voi olla joku oma mielenkiinnon kohde tai sitten jokin valmiiksi määrätty kokonaisuus, josta jokin yliopiston tutkimusyksikkö haluaa saada lisää tutkimustietoa.
”Kummassakin tapauksessa on tärkeää, että aihe on tekijälle itselleen henkilökohtaisesti merkityksellinen ja tärkeä. Se vaikuttaa suoraan motivaatioon, mikä taas on tärkeää työn edistymisen kannalta”, Perttunen kertoo.
Tutkimustyöllä yhteiskunnallista merkitystä
Oulun yliopiston eläinekologian dosentille Olli Loukolalle eläinten sosiaalisen informaationkäytön tutkimus on ollut intohimo jo vuodesta 2010 lähtien. Tohtoriksi väiteltyään hän kävi postdoc-hommissa Lontoossa, missä hän innostui kimalaisten tutkimisesta. Nykyään hän tekee vastaavaa tutkimusta Oulun yliopistossa apurahatutkijana.
Loukola ei tutki pelkästään kimalaisten älykkyyttä vaan myös sitä, mitkä asiat vaikuttavat kimalaisten hyvinvointiin. Loukola tutkimusryhmineen on tarkastellut esimerkiksi sitä, miten rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin.
”Aihetta on tärkeää tutkia, sillä näin myös päättäjät saavat siitä tärkeää tietoa. EU:n uusi pölyttäjästrategia on tulossa, ja tekemämme tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa siihen”, Loukola kertoo.
Tutkimustyöllä voi siis olla näinkin suuria vaikutuksia. Muutenkin se, että tutkimuksen taustalla on jokin laajempi merkitys, on tärkeää. Tällä nimittäin varmistetaan, että tutkimus saa rahoitusta myös tulevaisuudessa. Rahoitus usein ohjailee tutkimuksen suuntaa.
”On tärkeää miettiä, millaisella tutkimuksella saadaan mediahuomiota. Jos ihmiset kiinnostuvat tutkimusaiheesta, antaa se painetta rahoittajien suuntaan ja tutkimusta voidaan jatkaa”, Loukola summaa.
Harvalle väitöskirjatutkijalle myönnetään koko prosessin kattavaa rahoitusta, joten rahoituksen saamisen pohtimiseen on käytettävä aikaa.
”Väitöskirjatutkija voi työskennellä palkallisena tutkimushankkeen jäsenenä koko tutkimusprojektin ajan tai osan aikaa. Osa väitöskirjatutkijoista työskentelee itsenäisesti apurahan turvin, jolloin rahoitusta on haettu ulkopuolisilta toimijoilta ja säätiöiltä. Tietyt ehdot täyttävät apurahatutkijat voivat myös saada osa-aikaisen työsuhteen yliopistolta. Väitöstutkimustaan voi myös rahoittaa muilla tavoin, mikäli työ on osa-aikaista oman työn ohessa tehtyä tutkimusta. Rahoituskysymykset voivat huolestuttaa väitöskirjatutkijaa, mutta hän saa tukea rahoituksen hakemiseen ohjaajaltaan.”, Annu Perttunen kertoo.
Tutkimustyöstä hyötyä myös muissa ammateissa
Perttusen mukaan väitöskirjatutkijan uralla opitaan paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä myös muissa ammateissa.
”Työ opettaa esimerkiksi projektinhallinta- ja viestintätaitoja. Lisäksi voi saada opetuskokemusta, luoda monipuolisia verkostoja ja saada yhteiskunnallista näkyvyyttä. Näitä taitoja voi sitten käyttää tutkijanuran myöhemmissä vaiheissa tai jossain toisessa työssä yliopiston ulkopuolella”, Perttunen mainitsee.
Pitääkö sitten jo viimeistään maisterivaiheessa tietää, jos haluaa väitöskirjatutkijaksi?
Ainakin on hyvä ottaa huomioon, että aiempi tutkinto tulee olla suoritettuna hyvin arvosanoin. Tutkimuksen tekoon ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä heti, kun on tehnyt tutkinnon. Perttusen mukaan moni väitöskirjatutkija on saattanut käydä esimerkiksi välillä työelämässä ja tullut sitten tekemään tutkimusta.
”Toki jos jo gradua tehdessä hoksaa, että myös väitöskirjan tekeminen kiinnostaa, helpottaa se urapolkua väitöskirjatutkijana. Tällöin voi helpommin tulla näkyväksi ohjaajille ja löytää tarvittavia ihmisiä. Lisäksi se lisää työn tekemiseen suunnitelmallisuutta”, Perttunen sanoo.
Tällä hetkellä väitöskirjatutkijoille on kysyntää.
”Suuret ikäluokat ovat poistumassa areenoilta myös tällä alalla. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että tutkimusta tehdään”, Perttunen muistuttaa.
Kiinnostaako tohtoriopinnot Oulun yliopistossa? Katso tutkijakoulun hakuohjeet
Teksti ja kuva: Vilma Lehto