Oulun yliopistolla kunnianhimoiset tavoitteet kansainvälistyä
“Minulle kansainvälisyys on itseni haastamista ja jatkuvaa näkemysteni laajentamista”, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Nieminen. “Olen asunut ulkomailla puolet elämästäni, ja sillä on valtava vaikutus siihen, miten hahmotan maailman ja oman paikkani siinä.”
Nieminen on aloittanut Oulun yliopistossa kansainvälisten asioiden päällikkönä syyskuussa 2021. Ennen Suomeen paluutaan hän työskenteli yli 20 vuotta ulkomailla ja niistä 18 vuotta Englannin korkeakouluissa, viimeksi Sheffieldin yliopistossa.
Päällikön rooli on uusi sen jälkeen, kun vastaava tehtävä lakkasi Oulun yliopistossa vuoden 2017 organisaatiouudistuksessa. Kansainvälisten asioiden päällikkö johtaa kansainvälisten asioiden toimistoa, joka toimii strategian ja tiedepolitiikan yksikössä. Toimiston tehtävänä on huolehtia yliopiston kansainvälisten asioiden strategisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta läpileikkaavasti.
“Yliopistolle kansainvälistyminen on keino nostaa opetuksen ja tutkimuksen laatua. Se tarjoaa myös mahdollisuuden näyttää huippuosaamistamme ja vaikutustamme yhteiskuntaan ja maailmaan.”
Myös koulutuspalveluihin sijoittuva kansainvälisen liikkuvuuden palvelut toimii konkreettisesti yliopiston kansainvälistymisen edistäjänä organisoimalla opiskelija-, harjoittelija- ja henkilöstöliikkuvuutta, koordinoimalla liikkuvuusohjelmia sekä tukemalla tiedekuntia kansainvälisten koulutushankkeiden valmistelussa.
Oulun yliopisto on jo varsin kansainvälinen: Vuoden 2021 tilastojen mukaan kansainvälisten työntekijöiden osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on suurempi vain Aalto-yliopistossa ja Svenska handelshögskolanissa (Hanken). Myös osuutemme yliopistoihin tulleesta kansainvälisestä rahoituksesta oli Suomen neljänneksi suurin. Kansainvälisestä rahoituksesta 54 prosenttia oli kilpailtua EU-rahoitusta vuonna 2021.
“Kansainvälisyydessä on paljon laadullisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi kansainväliset yhteisjulkaisut ovat todistetusti vaikuttavampia kuin kotimaiset. On olemassa myös tutkittua tietoa kansainvälistymisen hyödyistä opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymisessä ja työllistymisen laadussa”, Nieminen toteaa.
Talent Boost edistää koulutusperäistä maahanmuuttoa
Monia kansainvälisyyden tavoitteita koordinoidaan maahanmuuton Talent Boost -ohjelmassa, johon Oulun yliopisto on saanut rahoituksen valtiolta. Ohjelma tukee kansainvälisten korkeakoulutettujen työllistymistä ja työnantajien kykyä ja halua palkata kansainvälisiä osaajia. Sen toimintakenttää on myös kouluttaa kansainvälisiä osaajia ja heidän puolisoitaan sekä parantaa palveluita maassa jo oleville korkeakoulutetuille.
”Yksi kova tavoite on, että yliopiston ulkomaalaisista valmistujista 75 prosenttia työllistyisi Suomeen viimeistään vuonna 2030. Esimerkiksi vuonna 2019 Oulun yliopistosta valmistuneista ei-suomalaisista tiedetään, että noin 54 prosenttia on ollut töissä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen”, kertoo yliopiston Talent Boostin projektipäällikkö Hanna Saarela.
Oulun yliopistossa on valmisteltu kansainvälistymisen toimintasuunnitelma ”Internationalisation Action Plan: vision towards 2030”. Suunnitelma on ollut kommentoitavana tiedekunnissa, yksiköissä ja ylioppilaskunnassa, ja se on tulossa yliopisto hallituksen hyväksyttäväksi kevään aikana. Seuraavat väliotsikot ovat suunnitelman eri osa-alueita.
”Diverse and inclusive campus community”
Monet Oulun yliopiston kansainvälistymistavoitteista liittyvät yliopistoyhteisön moninaisuuteen ja inklusiivisuuteen. Yliopistokokemuksen halutaan olevan kaikille onnistunut, mitä tukee muun muassa avarakatseinen ja monikielinen kulttuuri.
”Kansainvälisesti ja kulttuurisesti monipuolinen ympäristö auttaa opiskelijoitamme rakentamaan menestyksekästä uraa globalisoituvassa maailmassa. Opiskelijakokemusta syventää mahdollisuus kansainväliseen harjoitteluun tai työhön sekä mahdollisuus oppia kieliä ja kulttuurienvälistä osaamista ja metataitoja”, Katja Nieminen sanoo.
Kun kansallisuuksia on paljon, on selvää, että myös maailman kriisit ja jännitteet tulevat ajoittain esiin kampusten arjessa. Niiden käsittelyssä tarvitaan osaamista ja hienotunteisuutta. Oulun yliopiston onkin yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista palkannut monimuotoisuuden kehittämisen asiantuntijan, Taina Cooken.
Viimeistelyssä oleva kansainvälistymisen toimintasuunnitelma sisältää tavoitteen, että jatkossa vähintään puolet kaikista opiskelijoista sisällyttäisi opintoihinsa jonkin kansainvälisen kokemuksen, esimerkiksi vaihto-opiskelujakson. Kohteita löytyy monipuolisesti niin Euroopasta kuin Euroopan ulkopuoleltakin.
Yksi kunnianhimoisista tavoitteista liittyy myös ulkomaalaisten suorittamien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen määrään. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä Oulun yliopiston väliseen sopimukseen on kirjattu, että näitä tutkintoja pitäisi syntyä vuonna 2024 jo 520 kappaletta vuodessa. Viimeksi kuluneina neljänä vuonna määrä on ollut 139–266 vuosittain.
”Global learning experience”
Oulun yliopisto tavoittelee kansainvälisten opiskelija- ja henkilökuntavaihtojen lisäämistä sekä kestävää kotikansainvälistymistä, jossa kansainvälisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia avautuu ilman tarvetta liikkua itse minnekään.
Kansainvälisyyttä vahvistavat virtuaalisesti suoritettavat ulkomaiset opintojaksot, englanninkieliset tutkinto-ohjelmat sekä yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa toteutettavat yhteistutkinto-ohjelmat. Sellainen on esimerkiksi kestävään kaivostoimintaan keskittyvä maisteriohjelma, jonka toteuttaa neljä yliopistoa eri maissa. Ohjelmassa aloittivat viime syksynä ensimmäiset opiskelijat, jotka tulevat 11 maasta. Kokonaisuutta rahoittaa Euroopan unionin Erasmus+ Mundus -ohjelma.
Opintojen jälkeen kansainvälisillä opiskelijoilla on edessä työpaikan etsintä, jossa heitä tukee yliopiston Career Centre.
“Monet kansainväliset opiskelijat opiskelevat kaksivuotisissa maisteriohjelmissa. On tärkeää, että he valmistelevat työnhakua, tutustuvat työmahdollisuuksiin ja rakentavat verkostoja koko opintojensa ajan. Career Centre auttaa opiskelijoita muun muassa työmarkkinoihin ja -kulttuuriin tutustumisessa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa ja työnhakuasiakirjojen tekemisessä”, kertoo suunnittelija Angela Suorsa.
”World leading research and reputation”
Oulun yliopiston tutkimusprofiili nousee sen strategiasta, jossa profiloivia teemoja on tällä hetkellä yhdeksän. Korkeatasoisia tutkimusyhteyksiä halutaan muodostaa etenkin EU:n massiivisen Horisontti-rahoitusohjelman kautta.
Tieteellistä tasoa ja mainetta rakentavat muun muassa henkilökunnan kansainvälinen liikkuminen, kansainväliset yhteisjulkaisut, saatu rahoitus sekä näkyvyys kansainvälisessä mediassa.
Oulun yliopiston maine kotimaassa on hyvä, mutta kansainvälistä mainetta on vaikeampi mitata. Viitteellistä tietoa saadaan mainetta painottavista yliopistovertailuista, kuten Times Higher Education ranking ja QS ranking.
”Partnering with the best”
Kumppanuuksissa Oulun yliopisto haluaa nostaa etusijalle sellaiset kansainväliset yhteistyömuodot, jotka tukevat parhaiten laatua, mainetta ja kilpailukykyä sekä globaalin vastuun ja kestävyyden näkökulmia.
EU:n sisällä yliopiston tärkein yhteistyöverkosto on Eurooppa-yliopisto UNIC (European University of Cities in Post-Industrial Transition), jonka toiminta alkoi syksyllä 2020. Yhteensä kymmenestä kumppanuusyliopistosta muodostuva verkosto tukee jäseniensä kansainvälistymistä, liikkuvuutta sekä kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia niin koulutuksen, tutkimuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuudenkin saralla. Vastaavia verkostoja on muodostettu eurooppalaiselle korkeakoulutus- ja tutkimusalueelle yhteensä 44.
”UNIC ei ole yksittäinen hanke tai projekti, vaan Oulun yliopiston strateginen yhteistyökumppanuusverkosto, jossa tähdätään kumppaniyliopistojen ja -kaupunkien väliseen pitkäaikaiseen ja syvään yhteistyöhön”, kertoo kehittämispäällikkö Henna Määttä.
”Koulutusyhteistyön tuloksena on tähän mennessä avattu yhteensä yli 300 opintojaksoa ja kaikista kumppaniyliopistoista on esimerkiksi tarjolla paikallinen kielikurssi. Henkilöstölle ja opiskelijoille on avautunut uusia mahdollisuuksia päästä vaihtoon ja lisäksi valmisteilla on kaksi yhteistutkinto-ohjelmaa.”
Yksi UNICin keskeistä teemoista on monimuotoisuuden edistäminen. Päätös Eurooppa-yliopiston jatkorahoituksesta tulee kesäkuussa 2023.
Oulun yliopistolla on ollut ohjelmistotuotannon kaksoistutkinto-ohjelma kiinalaisen Nanjing Institute of Technologyn kanssa vuodesta 2018. Ohjelmasta on tähän mennessä valmistunut 84 kandidaattia. Uusia kaksoistutkinto-ohjelmia saman yliopiston kanssa on suunnitteilla. Yhteistyö syveni hiljattain myös Tokion yliopiston ja japanilaisen Shimizu-rakennusyhtiöjätin sekä Fulbright Finland -säätiön kanssa.
OKM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa tavoitellaan seitsemää merkittävää yhteistyösopimusta nelivuotiskaudella 2021–2024.
”Kumppanuuksien täytyy olla meille strategisia, ja on tärkeää arvioida niitä kokonaisuutena. Parhaillaan olemme arvioimassa meillä olevia kumppanuuksia ja kehittämässä toimintamalleja yhteistyöhön niin yliopistojen, tutkimuslaitosten kuin yrityskumppanienkin kanssa”, kertoo yhteistyösuhteiden vararehtori Arto Maaninen.
Itsenäisesti solmittavien yhteistyösuhteiden lisäksi OKM rahoittaa kansainvälistymispilotteja, joista Oulun yliopisto on mukana seitsemässä. Globaaliohjelman pilotit ulottuvat eri maanosiin, ja niillä tavoitellaan uudenlaisia toimia, joilla Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändi sekä kumppanuudet vahvistuvat globaalisti. Siinä missä EU:n sisällä yhteyksiä rakennetaan muun muassa UNICin ja Horisontti-rahoitusten kautta, Euroopan ulkopuolella yhteistyösuhteiden rakentumista tukevat juuri globaalipilotit.
Kansainvälisyyden kehittäminen kytkeytyy Oulun yliopistossa aloitettuun koulutuksen Noste-kehittämisohjelmaan, jota johtaa koulutusrehtori Tapio Koivu ja jonka ohjelmapäällikkö on Elina Niemitalo-Haapola.
Oulun yliopiston kielipoliittinen ohjelma
OKM:n ja yliopistojen väliset sopimukset
Kansallinen Talent Boost -ohjelma