Ovatko kimalaiset yhtä eteviä kuin norsut? – Oulun yliopistossa tutkitaan kimalaisten ongelmanratkaisukykyä

Oivaltamisella tarkoitetaan kykyä ratkaista haastavia tehtäviä yhdistämällä ja soveltamalla aiemmin opittua uuteen tilanteeseen. Oivallusta voi ihmisen maailmassa kuvata myös ahaa-elämyksenä.

Oulun yliopiston kimalaistutkimuksissa on hyödynnetty jalkapallo-harjoituksia, jotka ovat herättäneet kansainvälistä huomiota, ja palloilumenetelmä on yleistynyt kimalaistutkimuksissa.

Nyt pallonpyöritystestien avulla tutkitaan kimalaisten oivaltamiskykyä ongelmanratkaisutilanteessa. Aluksi kimalaisten testiradan lattialle asetettiin sininen tekokukka eli sininen, pyöreä merkki. Kimalaisille opetetaan, että sininen tekokukka testiradan lattialla tarkoittaa ruokaa, eli sokerivettä sinisen merkin keskellä. Lisäksi testiradalle asetetaan myös pallo ja kimalaiselle opetettiin, että palloa voi liikuttaa.

Uudessa tilanteessa sininen kukka sokerivesineen siirretään testiradan kattoon kimalaisen ulottumattomiin. Nyt kimalaisten on oivallettava, että ainoa keino yltää katossa olevaan kukkaan on liikuttaa pallo sinisen kukan alle, sitten kiivetä pallon päälle ja kurkottaa ylös kukkaan.

Kimalaiset ovat sosiaalisia pistiäisiä, jotka voivat ratkaista monimutkaisia ongelmia mallioppimisen avulla toisilta kimalaisilta. Niiden keskuudessa kehittyy jopa kulttuuria. Nyt meneillään olevassa kokeessa kuitenkin testataan kimalaisten yksilöllistä oivaltamiskykyä. Kimalaiset ratkaisevat tehtävää yksin, ja jokainen yksilö saa 15 minuuttia aikaa oivaltaa ratkaisu. Kokeessa testataan kymmeniä yksilöitä useammasta pesästä, jotta saataisiin selville, kuinka yleistettävissä tulos on.

”Testijakson aikana olemme saaneet alustavia, lupaavia havaintoja kimalaisten oivaltamiskyvystä, mutta lopullisia tutkimustuloksia saamme ensi vuonna”, kertoo Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.

”Kimalaisten käyttäytymistä ja oivaltamiskykyä tutkitaan yllättävän vähän. Jos todistamme kimalaisten korkean oivalluskyvyn, kyseessä on hämmästyttävä taito eläimeltä, jolla on pienet aivot nisäkkäisiin verrattuna. Esimerkiksi simpanssit ja norsut elävät vuosia ja voivat harjaannuttaa oivalluskykyään, mutta kimalaiset elävät vain joitakin viikkoja. Kimalaisten aivojen pieni koko kuitenkin rajoittaa niiden muistia”, Loukola vertaa.

Väitös: EU:ssa arvioidaan torjunta-aineiden riskejä pölyttäjille puutteellisella tutkimustiedolla

Kuvateksti: Oppimiskykyä ja muistia testattiin kymmenen värin kokeessa, jossa kimalaisen piti oppia tunnistamaan, miltä viideltä väriltä se saa palkitsevaa sokerivettä. Kuva Olli Loukola.

Nopea värien oppiminen ja muistaminen on kimalaisille erittäin tärkeää, jotta ne löytävät tehokkaasti ravitsevia kukkia. Lotta Kailan tuoreen väitöskirjan mukaan kasvitautien ja tuhohyönteisten torjunta-aineiden riskejä kimalaisille arvioidaan puutteellisella tutkimustiedolla. Tulokset pohjautuvat osittain Oulun yliopistossa Olli Loukolan kanssa tehtyihin värioppimiskokeisiin. Niissä selvisi, että torjunta-aineet heikentävät kimalaisten kykyä oppia ja muistaa kukkien värejä.

Väitöskirjan mukaan EU:ssa keskitytään liikaa tutkimaan yksinomaan torjunta-aineiden tappavia annoksia, jolloin kuva torjunta-aineiden haitallisuudesta jää vaillinaiseksi. Myös pienemmät torjunta-ainepitoisuudet voivat vaikuttaa pölyttäjien kykyyn löytää ravitsevia kukkia ja siten heikentää niiden kantoja pitkällä aikavälillä.

Kuvateksti: Kimalaiset evät näe punaista valoa, joka siis näyttäytyy kimalaisille pimeytenä, jolloin ne eivät lennä. Oulun yliopistossa tutkitaan myös, suojelevatko kimalaiset toisiaan sairauksilta. Yksilöllisten QR-koodien avulla videoilta selviää välttelevätkö sairastuneet kimalaiset terveiden lajikumppaneidensa seuraa. Samalla seurataan välttävätkö terveet kimalaiset sairastuneita pesäkavereitaan. Kuva Mikko Törmänen