Pelillistetty digitaalinen terveysratkaisu MS-taudin omahoitoon
Terveydenhuollon digitalisaatio pyrkii siihen, että myös potilaat itse voisivat hoitaa sairauksiaan digitaalisten työkalujen avulla. Vielä ei ole kuitenkaan saatu kovinkaan paljon näyttöä siitä, että tämä toisi lisäarvoa hoitoprosessiin.
More Stamina on tutkimushanke, jossa monitieteinen tiimi tutkii kroonisiin sairauksiin kohdennettujen ratkaisujen haasteita ja tarkastelee näiden ratkaisujen mahdollista lisäarvoa potilaille ja terveyspalvelujen tarjoajille. Samalla hankkeessa tarkastellaan, kuinka tällaiset ratkaisut voitaisiin kaupallistaa.
-Tutkimme sitä, miten digitaaliset terveysratkaisut toimivat laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Yleisesti ottaen suurin osa tällaisista digitaalisista terveysinnovaatioista toimii varsin rajatuissa konteksteissa joko ulkoisesti rahoitetun projektin ajan, tai startup-yrityksen ideana. Tarkastelemme hankkeessamme tätä asiaa ja esitämme kaksi kysymystä: ”Miten voimme integroida nämä ratkaisut terveydenhuoltojärjestelmään?” ja ”Miten näistä ratkaisuista voidaan tehdä kannattavia?”, Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkija Guido Giunti kertoo.
Miksi MS-tauti?
-Tämä hanke perustuu pitkäjänteiseen tutkimukseemme digitaalisen terveyden ja MS-taudin parissa. Meillä on monitieteinen tiimi, jossa yhdistetään teknologian, lääketieteen ja kauppatieteiden osaamista. Tiimissä on jäseniä yrityksistä, julkiselta sektorilta ja yliopistoista, joten ongelmaa tarkastellaan hankkeessa monelta eri kantilta, Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan professori Minna Isomursu selittää.
MS-tauti on yksi maailman yleisimmistä neurologisista häiriöistä nuorilla aikuisilla. Yli 12 000 henkilöä Suomessa ja lähes kolme miljoonaa henkilöä koko maailmassa sairastaa MS-tautia. Sitä esiintyy naisilla kolme kertaa enemmän kuin miehillä. MS-taudin kulku vaihtelee eikä sitä voida ennustaa. Henkilöille kasaantuu usein paljon erilaisia toimintahäiriöitä.
MS-potilaat kärsivät monenlaisista oireista, joita ovat esimerkiksi väsymys, tuntoaistin häiriintyminen, kognitiiviset häiriöt, mielenterveyden häiriöt ja jopa fyysisen liikkuvuuden ongelmat. Väsymys on yleisin, turhauttavin, ylivoimaisin ja eniten toimintakykyä rajoittava oire tautia sairastavilla henkilöillä.
Kliiniset kokeet aloitetaan pian useissa maissa. Suomessa kliinisten kokeiden yhteistyökumppanina on Oulun yliopistollinen sairaala ja hankkeessa työskentelee myös useita kansainvälisiä laitoksia: Hospital Italiano de Buenos Aires (Argentiina), Universidad de Sevilla (Spain), Fundación DINAC (Espanja), Hospital Nithas Visa (Espanja) ja Kliniken Valens (Sveitsi).
-Tarjoamme potilaille ja heitä hoitaville ihmisille digitaalisen terveysratkaisumme ja tarkastelemme heidän kokemuksiaan tämän työkalun käytöstä. Testit antavat meille tietoa siitä, miten ratkaisu muuttaa hoidon toteuttamista, ja siitä, millaista lisäarvoa ratkaisu voi tuoda potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jos ratkaisu onnistuu tuottamaan lisäarvoa kaikille osapuolille, on realistista ajatella, että ratkaisun ottaminen käyttöön on kannattavaa, professori Isomursu toteaa.
Tutkijat odottavat tuloksia pääasiassa seuraavista asioista:
1) Miten mobiilisovellukset voidaan yhdistää kroonisten sairauksien hoitoprosesseihin? Voidaanko hoidosta tehdä mobiiliratkaisun avulla potilaskeskeisempää, yksilöllisempää ja tehokkaampaa?
2) Kokevatko potilaat mobiilisovelluksen hyödyllisenä hoidossaan? Mitä lisäarvoa se tuottaa? Tuntevatko potilaat itsensä terveemmiksi? Tuntevatko he olonsa voimaantuneemmiksi? Tuntevatko he saavansa parempaa hoitoa?
Vuorovaikutusta pelillisyydellä
More Stamina sovelluksessa käytetään pelillisyyttä hoitoon sitoutumisen parantamisessa, ja vaikeiden käsitteiden kuvaamisessa. Esimerkiksi henkilön yhden päivän kokonaisenergiamäärä esitetään visuaalisesti. Sovelluksessa jokainen päivä alkaa puhtaalta pöydältä, jotta MS-tautia sairastavat henkilöt voivat vaikuttaa enemmän niihin asioihin, jotka he haluavat saada aikaan.
-Kun MS-tautia sairastavat henkilöt kuluttavat sovelluksen Stamina-pisteitään ja yhdistävät sovelluksen tapahtumat todelliseen väsymyksen kokemukseensa päivän lopussa, asiat konkretisoituvat heille välittömän palautteen kautta, Guido Giunti kertoo.
Sovelluksen säännöllinen käyttäminen auttaa myös tavoitteiden asettamisessa ja seuraamisessa. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi kaikkien päivittäisten tehtävien suorittaminen kolmena vuorokautena peräkkäin, vastaaminen aina toimintaa koskeviin arviointeihin tai jonkin tehtävän arvioiminen toistuvasti oikein. Tällä tavoin MS-tautia sairastavat henkilöt saavat selkeää ja yksiselitteistä palautetta siitä, että he edistyvät, mikä kannustaa heitä jatkamaan ja jaksamaan paremmin.
More Stamina on siis itsehoitotyökalu, joka on suunniteltu auttamaan MS-potilaita säätelemään energiaansa. Sovellus hyödyntää puettavia antureita ja tuottaa niiden avulla mukautettuja suosituksia, jotta MS-potilaat oppivat, miten he voivat tulla toimeen väsymyksensä kanssa ja parantaa elämänlaatuaan. More Stamina tutkii keräämiensä tietojen avulla myös MS-potilaiden toimintamalleja ja erityispiirteitä, jotta voidaan kehittää uusia tapoja auttaa potilaita.
Tutkimus on tieteellisesti merkittävä, sillä sen avulla tuotetaan uusia algoritmeja ja tietoa väsymyksen hallinnasta. Siinä tuotetaan myös tieteellistä tietoa siitä, miten mobiiliratkaistujen käyttöönotossa terveydenhuoltojärjestelmissä eri tilanteissa luodaan lisäarvoa. Vaikuttavuusarvioinnissa arvioidaan digitaalisen terveysratkaisun tehokkuus. Tätä voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa miten terveydenhuollon rakenteita voidaan muokata siten, että digitaalisilla ratkaisuilla voidaan luoda lisäarvoa.
Tietoja tiimin jäsenistä on osoitteessa http://www.morestaminaapp.com/team/
Lisätietoja More Staminasta on osoitteessa http://www.morestaminaapp.com/