Pohjois-Pohjanmaan uudistettu yrittäjyyskasvatuksen malli otettiin käyttöön – kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys keskiössä
Keskeinen osa uudistettua mallia on kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälistymisen osaamistavoitteet jokaiselle koulutusasteelle.
”Tulevaisuudessa kestävä kehitys tulee olemaan kriittinen kilpailukykyä määrittävä tekijä. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle ja yrittäjyyden uudistumiselle. Toimintaympäristö kansainvälistyy, yritysten tulevat toimimaan monikulttuurisen henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa”, kertoi lehtori Ulla Mäntykangas Oulun ammattikorkeakoulusta.
Ajankohtaiset trendit haastavat koulutuksen sisällöllisesti ja myös toteutuksen osalta.
”Kestävä kehitys, digitalisaatio ja toimintaympäristön globalisoituminen tulee ottaa osaksi yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Sisällyttämällä teemat yhteiseen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamismalliin, on mahdollista saavuttaa jokaisen teeman tavoitteet pilkkomalla ne hallittaviksi osakokonaisuuksiksi kouluasteittain”, sanoi yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettaja Eemeli Alanne Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista.
Uudistettu minunpolkuni.fi-sivusto toimii konkreettisena lähteenä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiselle. Sieltä löytyy sekä strategian sisältö että niihin liittyviä työkaluja ja vinkkejä sekä osaamistavoitteet jokaiselle kouluasteelle. Sivusto auttaa vahvistamaan opetushenkilöstön osaamista ja tukemaan joustavaa yhteistyötä, jotta hankkeen aikana saatu ohjaus yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa kantaa hedelmää jatkossakin. Pohjois-Pohjanmaalla on tehty yhteistyötä yrittävän kulttuurin kehittämiseksi strategisella tasolla jo vuodesta 2016 alkaen ja tätä työtä halutaan jatkaa edelleen. Seminaarissa nousi esille tarve keskittyä oppijan opintopolun nivelvaiheisiin muun muassa kehittämällä yrittäjyyskasvatuksen verkostotoimintaa.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria
Oulun yliopiston tervehdyksen tuoneen koulutusrehtori Tapio Koivun mukaan yrittäjyyden merkitys ja rooli ovat muuttuneet viimeisen parikymmenen vuoden aikana startup- ja kasvuyritysten tultua vahvasti elinkeinoelämään vaikuttajan rooliin. Innovaatiot, teknologia ja yrittäjyys kietoutuvat koko ajan tiiviimmin yhteen, samoin korkeakoulujen rooli osaamisen tuottajana. Jopa alakouluikäisille on tiedekasvatuksen lipun alla tarjolla yhteistyötä.
Keynote-puheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mari-Leena Talvitie oli ilahtunut opiskelijoiden kiinnostuksesta yrittäjyyteen. ”On hienoa, että opiskelijoiden innostus ja halukkuus yrittäjyyteen on kasvanut tasaisesti ja työ yrittäjyyskasvatuksen puolesta tuo tulosta. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta yrittäjäasenteesta on hyötyä muissakin töissä. On hienoa, että mm. TKI-toimintaan satsataan, jotta yrittäjyyskasvatusta voidaan kehittää jatkossakin”, Talvitie sanoi.
Toinen keynote-puhuja, professori ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos oli tyytyväinen siitä, että kansallisessa ja alueellisessa yhteistyössä yrittäjyyskasvatuksen eteen tehty työ näkyy ja kuuluu.
”Yrittäjyyskasvatus on Suomen kouluissa globaalisti yrittäjyysilmastoa luotaavan Global Entrepreneurship Monitor (GEM 2021/2022) tutkimuksen mukaan maavertailun kärkimaiden joukossa. Varsinkin korkeakouluissa aloittavat nuoret odottavatkin laadukasta yrittäjyysopetusta”, Muhos kertoi.
Nuorten yrittäjyysintentiot on jatkossa tärkeä saada kanavoitua käytännön yrityskokeiluiksi, jotta Suomeen saadaan lisää yrityksiä. Muhoksen mukaan yrittäjäksi ryhtymistä varjostaa kuitenkin epäonnistumisen pelko, jota varsinkin suomalaiset naiset kokevat. Hän kannusti yrityskasvatuksen parissa toimivia painottamaan opiskelijoille, että epäonnistumiset kuuluvat yrittäjän polulle ja niistä pääsee yli.
Yrittäjyystaitoja tarvitaan tässä ja nyt – yhteistyöllä myötätuulta yrittäjyyskasvatukselle
Ulla Mäntykankaan vetämässä paneelikeskustelussa ”Kestävää tulevaisuutta luodaan yhdessä” kuultiin opiskelijoiden, opetushenkilöstön, yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien ajatuksia ja kannanottoja yrittäjyyskasvatuksen teemoihin. YES-verkoston toiminnanjohtajan, Sanna Lehtosen, mukaan yrittäjämäiset taidot ovat taitoja, joita tarvitaan tässä ja nyt, ei jossain tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Kirsi Anttila huomautti, että yrittäjyyskasvatus lähtee jo lapsuudesta, omasta perheestä, ja jatkuu sitten läpi kouluasteiden. Yrittäjä Arttu Oikarinen Ruukki Distillery Oy:stä kannusti nuoria yrittäjiä rohkeuteen: epäonnistumista ei tarvitse pelätä eikä hävetä. OAMKin Terwa-akatemiassa opiskellut Mikko Soini muistutti myös, etteivät kaikki yrittäjät ole samanlaisia eikä tarvitsekaan olla. Yrittäjyyskasvatuksen pitkän linjan vaikuttajan, Kaija Arhion, mielestä uuden yrittäjyyskasvatuksen mallin kolme pääteemaa, kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälistyminen ovat erityisen tärkeitä, kun luodaan kestävää tulevaisuutta.
OAMKin lehtori Katriina Klemola ja Eemeli Alanen esittelivät lopputapahtumassa mallin ja sen eteen tehdyn työn. VÄKEVÄ-hankkeessa järjestettiin koko hankkeen ajan maakunnan kattavia osallistavien työpajoja, joiden tuottaman tiedon pohjalta konkretisoitiin kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden sisällöt. Yhteisen työskentelyn pohjana käytettiin kouluastekohtaisia opetussuunnitelmia. Malli linjaa tulevien vuosien yrittäjyyskasvatusta ja sen toteuttamista alueen erityispiirteet huomioiden.
Hankkeessa kerättiin toimiviksi osoittautuneita digitaalisia ratkaisuja ja otettiin käyttöön erilaisia soveltuvia alakohtaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyömalleja. Hankkeen osatoteuttajat sitouttavat organisaationsa mukaan kehittämistyöhön ja sen kautta syntyvien tulosten käyttöön. Lopputapahtuma jatkoi onnistunutta työpajojen sarjaa.
”Nähtyäni VÄKEVÄ-hankkeen toimijoiden osaamisen, innostuksen ja sitoutumisen ja koettuani loppuseminaarin runsaslukuisen osallistujien vahvan verkoston ja asiantuntemuksen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Uskon että yhä useammalle nuorelle yrittäjyys näyttäytyy aitona tulevaisuuden vaihtoehtona”, VÄKEVÄ-hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Katariina Ala-Rämi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista iloitsi.
Konkreettisia työkaluja
Keskustelu uuden mallin konkreettisista sovelluksista kävi loppuseminaarin työpajoissa vilkkaana. Osaamista ja kokemuksia koottiin yhteen ja nostettiin esiin hyvin toimivia työkaluja.
”Esimerkiksi podcastien tekeminen soveltuu erinomaisesti tiimiopettamiseen ja mahdollistaa yrittäjämäisten taitojen, kuten oman näköisen itseilmaisun, markkinoinnin ja yhteistyötaitojen yhdessä tekemällä oppimista. Ne tarjoavat pedagogisena menetelmänä tilaisuuden oppia nopeallakin syklillä heittäytymistä, esiintymistaitoja, aloitteellisuutta ja työskentelyä muiden kanssa sekä rohkeutta kokeilla ja hyödyntää uusia digitaalisia menetelmiä. Nämä ovat arvostettuja työelämätaitoja ja parasta on, että studiossa saa myös mokata, koska tallenteita voi editoida vapaasti. Olen iloinen, että VÄKEVÄ-hanke on mahdollistanut työpajat meille, ja luotan, että yhteistä kehittämistä on luvassa vielä hankkeen päätyttyäkin”, kehui opettaja Satu Virtanen OSAOsta.
Kestävän kehityksen työpajassa jaettiin eri kouluasteiden toteutuksia aina alakoulun kiertotalouden ja kuluttamisen oppitunneista lukiolaisten työharjoitteluun yritysten vihreän vastuullisen kehittämisen parissa. ”Keskusteluissa ja pohdinnoissa kiteytyi, että kestävän kehityksen huomioimisen tulisi olla pohjavire kaikelle, johon arkiset valinnat ja toiminnat nojaavat. Se ei ole erillinen osio, joka huomioidaan vain tarpeen tullen”, kertoi työllisyyskoordinaattori Heli Leskelä Koulutuskeskus Brahesta.
Yrittäjyyskasvatus on muutakin kuin yrittäjäksi valmentamista
Lopputapahtuman työpajoissa pohdittiin myös oppijan ja opettajan osaamisidentiteettiä ja kuinka niitä voi vahvistaa.
”Oppijan kohdalla keskusteluissa nousi esiin muun muassa merkityksellisyyden kokemuksen ja vuorovaikutuksen merkitys sekä epäonnistumisen sietäminen ja ymmärrys siitä, että erehtyessäänkin oppii. Opettajan osaamisidentiteetin kohdalla keskusteltiin siitä, että tulisi olla rohkeutta yrittää ja kokeilla uusia asioita. Myös johdon tuki ja riittävä resursointi koettiin tärkeiksi mahdollistamaan oman osaamisen kehittämisen ja työyhteisön kehitystyön yleisesti”, kertoi projektikoordinaattori Katja Lahti JEDU:sta.
”Yrittäjyyskasvatus on laaja käsite työelämätaitojen oppimista ja omien vahvuuksien tunnistamista, ei vain yrittäjäksi valmentamista”, muistutti koulutusalapäällikkö Marja-Liisa Kaakko Centria-ammattikorkeakoulusta.
Lue lisää: minunpolkuni.fi
ESR:n rahoittamaa VÄKEVÄ-hanketta koordinoi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Osatoteuttajina ovat Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Koulutuskuntayhtymä Brahe, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulun kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä OSAO. Rahoittajana on myös Kerttu Saalasti säätiö.
Teksti ja kuva: Minna Kilpeläinen