Pohjoisen potentiaali valjastetaan käyttöön kestävästi ja tehokkaasti Oulun yliopistossa
Maantieteellisen sijaintinsa puolesta Oulu on erityisen hyvissä asemissa kaivannaisalaa ajatellen: Euroopan malmipotentiaali sijaitsee käytännössä Pohjoismaissa ja Suomessa siitä on merkittävä osa. Esimerkiksi EU:n suurin litiumesiintymä sijaitsee Kaustisilla ja EU:n 20 suurimmasta kobolttiesiintymästä 14 sijaitsee Suomessa. Niistä 12 ovat Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, missä on myös noin 80 % Suomessa löydetyistä metalli- ja mineraalivarannoista.
Yhteistyön merkitys
Arktisen alueen tutkimus on Oulun yliopiston peruskivi niin kaivannaisalalla kuin muillakin tutkimusaloilla. Arktisella alueella on merkittävä malmipotentiaali, mutta ympäristö tarjoaa myös omat erityishaasteensa, joista sosiaalinen ulottuvuus ei ole vähäisin.
Kestävän kehityksen asettamat vaatimukset johtavat siihen, että malmipotentiaalia täytyy hyödyntää niin arktisella alueella kuin muuallakin, jotta voimme kehittää esimerkiksi akkuteknologiaa tai energiapihejä laitteita. Toisaalta louhinta ja rikastaminen täytyy yrittää tehdä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja on hyötysuhteeltaan yhä vain tehokkaampi.
Vihreän teknologian rakentaminen vaatii siis kaivosteollisuutta, mutta tulevaisuuden kaivostoimintaa määrittävät läpinäkyvyys ja sosiaalinen hyväksyntä huomattavasti aiempaa enemmän. Oulun yliopistossa on toteutettu projekteja, joissa on kehitetty sidosryhmien vuorovaikutusta, keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä. Yksi tapa vastata sidosryhmien tarpeisiin on rakentaa neutraali alusta, jossa eri osapuolet voivat tuoda näkemyksensä esille. Kun projekteissa otetaan mukaan koko arvoketju, voidaan prosessit suunnitella alusta alkaen aiempaa paremmin ja kokonaisvaltaisesti kaikkien toimijoiden kanssa siten, että tuloksena on entistä paremmin hallittuja kaivosprojekteja.
Tulevaisuuden rakentamista
Yhtä lailla tulevaisuuden rakentaminen kestävällä tavalla edellyttää uusien tekniikoiden kehittämistä ja entisten optimoimista. Geofysiikan menetelmiä voidaan käyttää sekä malminetsinnässä että rikastushiekka-altaiden rakennetutkimuksessa. Tietoa voidaan saada drone-tekniikalla tai sensoriteknologialla ei-invasiivisillä menetelmillä. Voidaan myös ennakoida seismisiä ilmiöitä tai rakentaa mahdollisimman vähävetisiä, jopa vedettömiä prosessiratkaisuja. Räjäytystutkimuksen avulla voidaan kehittää tarkempaa louhintaa ja räjäyttää kiveä mahdollisimman selektiivisesti.
Oulu Mining School vastaa näihin haasteisiin strategiansa mukaisella toiminnallaan. Kaivosalan osa-alueiden integraatio antaa kotimaisille ja kansainvälisille opiskelijoille kattavan käsityksen koko alasta ja sen lainalaisuuksista ja vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Tutkimuksessa yksikkö jatkaa tähänastisten polkujen vahvistamista ja koko arvoketjun kattamista geotieteiden, geofysiikan, kaivostekniikan sekä rikastustekniikan aloilla.
Teksti on osa MATERIA-lehden1/2022 artikkelia, lue koko teksti sivulta 41