Positiivinen antigeenitesti antaa luotettavaa tietoa vakavan ylähengitystieinfektion aiheuttajasta
Ylähengitystieinfektiot, kuten flunssa ja influenssa, ovat hyvin yleisiä ja leviävät helposti esimerkiksi yskiessä tai aivastaessa. Näiden infektioiden aiheuttajina ovat useimmiten virukset, jotka tulehduttavat hengitysteiden limakalvot aiheuttaen oireita, kuten nuhaa, kurkkukipua ja yskää.
Ylähengitystieinfektioiden nopea ja luotettava diagnosointi on tärkeää ajoissa aloitetun ja oikean hoidon varmistamiseksi sekä tartuntojen hillitsemiseksi. Samalla vältetään turhat antibioottikuurit, jotka eivät tehoa viruksiin ja voivat lisätä antibioottiresistenssiä.
Kliinisissä laboratorioissa ylähengitystieinfektioiden diagnostiikka on kuitenkin haastavaa. Hoitava lääkäri tarvitsee laboratoriovastauksen nopeasti, ja menetelmän tulee olla herkkä, tarkka ja kustannustehokas. Virusinfektioiden diagnostiikassa perinteinen virusviljely on hyvä mutta hidas, vaativa ja kallis menetelmä, minkä vuoksi nykyään suositaan viruksen perimäainesta eli nukleiinihappoja tunnistavaa PCR-testiä tai viruksen proteiinin osia tunnistavaa antigeenitestiä.
Oulun yliopiston, Lapin hyvinvointialueen ja NordLabin tutkijat vertailivat ylähengitystieinfektioiden diagnostiikassa käytettävää kahta antigeenitestiä PCR-menetelmään. Sekä antigeeni- että PCR-testit tunnistavat neljä merkittävää ylähengitystieinfektioita aiheuttavaa virusta: influenssa-A, influenssa-B, RS-virus ja SARS-CoV-2. Tutkimus toteutettiin Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan aluesairaalan päivystyspoliklinikoilla vuosina 2023–2024.
Tutkimus vahvisti, että PCR-menetelmä oli selkeästi antigeenitestiä herkempi. Antigeenitesti taas osoittautui varsin tarkaksi, ja positiivinen tulos auttoi infektion aiheuttajan tunnistamisessa. Tutkimuksen mukaan PCR-menetelmän herkkyys voi olla käytännössä myös haitallista, sillä menetelmä voi antaa positiivisen tuloksen myös jonkun aiemmin sairastetun infektion jäljiltä, mikä voi aiheuttaa tulosten tulkintaongelmia.
”Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että voimakkaasti ylähengitystieinfektio-oireisen potilaan antigeenitestin jäädessä negatiiviseksi, on syytä turvautua PCR-tutkimukseen. Sen sijaan, jos antigeenitesti on positiivinen, tulokseen voi melko varmasti luottaa. Tällä on merkitystä erityisesti päivystyspisteiden kuormitushuipuissa”, tutkimusta johtanut Oulun yliopiston kliinisen mikrobiologian professori ja NordLabin kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Ilkka Junttila tiivistää.
Tutkimus julkaistiin Microbiology Spectrum -lehdessä 26.11.2024: Savolainen LE, Peltola J, Hilla R, Åman T, Broas M, Junttila IS. 0. Clinical performance of two commercially available rapid antigen tests for influenza, RSV, and SARS-CoV-2 diagnostics. Microbiol Spectr 0:e01630-24.