Professori Emma L. Briantin haastattelu

1. Kertoisitko vähän itsestäsi

Olen poliittisen viestinnän tieteilijä, joka on erikoistunut tutkimaan nykyaikaista propagandaa ja informaatiosotaa sekä erityisesti niiden hallitsemista massavalvonnan aikakaudella ja niiden vaikutuksesta demokratiaan, turvallisuuteen, epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. Työni keskittyy usein vaikuttamisoperaatioiden taustalla oleviin toimijoihin, ja viimeisimmässä kirjassani ’Propaganda ja terrorismin vastainen toiminta: strategioita globaaliseen muutokseen’ (’Propaganda and Counter-Terrorism: Strategies for Global Change’, Manchester University Press, 2015) tarkastelin puolustuspropagandan digitalisaation koordinointia, muuttuvaa strategiaa ja kasvavaa vaikutusta. Olen apulaisprofessori Cambridgen yliopiston Talousraportoinnin ja -vastuullisuuden keskuksessa (Centre for Financial Reporting & Accountability). Todistajanlausunnollani oli keskeinen rooli Cambridge Analytican ja sen emoyhtiön SCL paljastamisessa, ja informoin edelleen kansainväliselle tiedustelulle ja päätöksenteolle, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressi, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti, Kanadan parlamentti ja Euroopan parlamentti. Ensimmäinen kirjani oli ‘Huonoja uutisia pakolaisille (’Bad News for Refugees’,. Pluto Press, 2013), jonka kirjoitin yhdessä Greg Philon ja Pauline Donaldin kanssa. Kirjassa tutkimme Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisen ja julkisen median keskustelua siirtolaisuudesta ennen Brexitiä. Olen myös toiminut neuvonantajana elokuvassa ‘Ihmiset, jotka saatat tuntea’ (‘People You May Know’), joka on äskettäin julkaistu Amazon Prime- dokumenttielokuva. Ennen sitä, toimin vanhempana tutkijana Oscar-ehdokkaaksi valitussa Netflix-elokuvassa ’Suuri hakkerointi ’ (‘The Great Hack’). Kirjoitan usein julkaisuja ja mielipideartikkeleita suuremmille kustantajille ja omistan Yhdysvaltojen Virginiassa toimivan konsulttifirman Maven of Persuasion – LLC:n, joka neuvoo ja kouluttaa disinformaation uhista ja vaikuttamisen etiikasta.

2. Mitä tarkoittaa: a) misinformaatio, b) disinformaatio, c) malinformaatio?

Tämä termikolmikko kehystää hyödyttömästi viimeaikaiset keskustelut valheellisuudesta perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Näiden termien toistaminen yhdessä, mukaan lukien asiantuntijat, jotka yrittävät erottaa ne toisistaan ja selittää, kuinka eri tavalla ne pitäisi nähdä, vahvistaa jatkuvasti kansalaisten ja tieteilijöiden käsityksen siitä, että ne liittyvät toisiinsa. Tämä on seurausta misinformaation (väärän tiedon) sekoittamisesta disinformaatioon liittyvänä toimintana. Misinformaatio on väärän tiedon tahatonta jakamista ihmiseltä, joka on ymmärtänyt asioita väärin ilman mitään pahaa aikomusta – ihmiset voivat tehdä asioita väärin ilman pahaa tahtoa.

Tämä keskustelu termien yhteistoiminnasta on nyt johtanut siihen, että ne on luokiteltu yhdessä "MDM"-termiksi ja Yhdysvaltain hallitus käsittelee niitä nyt yhtenä uhkana, mikä vaikuttaa kykyymme jakaa (tahattomasti) väärää tietoa. Lisäksi tämä termikolmikko kiinnittää tieteellisen huomion disinformaatioon, joka on "mustaa propagandaa", vaikka suuri osa propagandasta on harmaata tai valkoista mutta ne käsitellään usein yhdessä. "MDM"-typologia keskittyy valheellisuuden valvomiseen. Se ei auta meitä ymmärtämään tahallista toimintaa ja tunnistamaan niiden takana olevia henkilöitä tai ymmärtämään, että propaganda- ja vaikuttamistoiminnan haitat johtuvat muustakin kuin pelkästä valheesta. Tämä on johtanut siihen, että monet asiantuntijat ja siten disinformaatiota koskevat poliittiset keskustelut eivät tunnista propagandan monimutkaisuutta.

Malinformaatio-termiä (virheellistä tietoa) käytetään yleensä puhuttaessa yksityistiedon julkaisemisesta vahingoittamistarkoituksessa, mikä sisältää mm. tietojenkalastelua (phishing), väärennetyn profiilin luomista (catfishing) ja kostopornoa (revenge porn). Vaikka sitä voidaan käyttää propagandakampanjoissa, se ei suoraan liity propagandaan, vaan sitä käytetään useammin petoksissa tai henkilökohtaisissa hyökkäyksissä.

3. Miten ja miksi olit mukana tutkijana Netflix-dokumentissa ‘The Great Hack’? Mitä tapahtui Cambridge Analytican ja Facebookin välillä?

Minulla oli kunnia olla alusta asti mukana ‘The Great Hack’ -dokumenttielokuvassa vanhempana tutkijana neuvomassa ja opastamassa elokuvantekijöitä. Facebook taistelee edelleen oikeudessa Cambridge Analyticaan liittyvistä tapauksista, eikä kirjaani ole vielä julkaistu, joten tämä juttu ei ole vielä loppuun käsitelty! Olen myös ollut osallisena uudemmissa elokuvissa. Kerron niistä lähiaikoina!

4. Huolimatta sosiaalisen median alustojen omistajien väitetyistä ponnisteluista, voidaanko mielestäsi propagandan ja valeuutisten leviämistä sosiaalisessa mediassa koskaan estää tai ainakin aidosti valvoa?

Sosiaalisen median alustoja käytetään jatkossakin propagandaan. Osa pahimmista vaikutuksista voidaan lieventää sosiaalisen median yritysten toimilla, jos ne ovat valmiita sitoutumaan siihen avoimesti ja johdonmukaisesti. Mutta tämä ei tule loppumaan täysin, varsinkaan kun emme myönnä, että tämä ei ole vain sosiaalisen median yritysten ratkaistava ongelma. Jos oikeasti haluamme käydä ongelman kimppuun meidän täytyy ottaa huomioon vaikuttamistoimeenpiteiden takana olevat tekijät, mukaan lukien valtiot ja yritykset. Näemme myös vain vähän edistystä niin kauan kuin sosiaalisen median yritykset pysyvät suurten monopolien yksityisomistuksessa, eikä niihin sovelleta FOIA-lakiin liittyviä asiakirjoja päätöksenteossa ja tutkimuksessa.

5. Mitä mieltä olet verkkosivustojen tiedonkeruusta ’oikeutetun edun’ nimellä?

Ymmärtääkseni he tekevät näin liian laajasti.

6. Onko GDPR mielestäsi riittävän tehokas uusia seurantamenetelmiä vastaan, vai olisiko tiukempi noudattaminen paikallaan?

Sääntöjen noudattamiseen tarvitaan ehdottomasti enemmän resursseja. On myös kehitettävä laajempaa suojelua ja tukea tutkijoille ja tieteilijöille, kun he tekevät työtä yhteiskunnan puolesta. Toimittajilla on jo nyt lain takaama ja organisaatioidensa tuoma suojelu.

7. Digimaailmassa ihmisiltä ja organisaatioilta kerätyn datan määrä vain kasvaa. Onko tietojen väärinkäyttö mielestäsi maailmanlaajuinen kriisi?

Ehdottomasti, ja kriisiä ei ole vielä täysin koettu. Tarvitaan isompi rooli kansainväliselle laille ja tiukemmat rajoitukset länsimaiden yritysten epäeettiselle datankäytölle heikomman oikeuskäytännön maissa.

8. Tarvitaanko mielestäsi maailmanlaajuinen oikeuskäytäntö psykometrisen vaalimainonnan estämiseksi (tai ainakin puuttua siihen)?

Ehdottomasti.

9. Kuka varmistaisi tällaisen maailmanlaajuisen oikeuskäytännön noudattamisen?

Tämä ei ole helppo haaste... YK on käynnistänyt aloitteen, mutta YK ei ole tunnettu kyvystään saavuttaa noudatettavuutta. Ks. https://www.unhcr.org/innovation/digital-geneva-convention-mean-future-humanitarian-action/

10. Mikä on seuraava projektisi?

Tutkin läpinäkymättömän digitaalisen vaikuttamisteollisuuden ja muiden nykyajan vaikuttamistoiminnan toimijoiden aiheuttamia uhkia. Tähän aiheeseen liittyy viimeistelyvaiheessa olevani kirja ‘Propagandakoneisto: Cambridge Analytican ja ‘paha vaikutus’ teollisuuden sisällä’ (‘Propaganda Machine: Inside Cambridge Analytica and the 'Bad Influence' Industry’) ja myös työn alla oleva neljäs kirjani ’Routledge käsikirja vaikuttamisteollisuudesta’ (’Routledge Handbook on the Influence Industry’), joka on tehty yhteistyössä Bangorin yliopiston (YK) Vian Bakirin kanssa.

CSI-COP kiittää tohtori Emma L. Briantia tästä kiehtovasta haastattelusta. Kiinnostuneet lukijat voivat löytää lisätietoja Emman verkkosivuilta: http://www.emma-briant.co.uk/. Hänen työtänsä voi tukea Patreon-palvelun kautta: https://www.patreon.com/emmalbriant, ja Emman uutiskirjeen voi tilata täältä: http://emma-briant.co.uk/sign-up-for-important-updates/

Lue tämä uutiskirje kokonaisuudessaan (englanniksi) täältä: https://www.oulu.fi/en/projects/citizen-scientists-investigating-cookies-and-app-gdpr-compliance

Lue lisää CSI-COP-hankkeesta täältä: https://www.oulu.fi/fi/projektit/kansalaistutkijat-tarkastelemassa-gdpr…