Professorit: Päätös keskustakampuksesta asemoi koko Oulua
Viisi suomalaista professoria on kirjoittanut yhteisen raportin, jossa tarkastellaan keskustakampuksen mahdollisuuksia Oulun yliopistolle ja Oulun kaupungille. Lisäksi raportissa kysytään, millainen rooli yliopistolla voisi olla tulevaisuuden kestävässä innovaatiokaupungissa.
Kirjoittajaryhmään kuuluvat Oulun yliopiston professori Jarkko Saarinen (pj, alana maantiede), Helsingin yliopiston professori Sami Moisio (aluesuunnittelu ja -politiikka), Oulun yliopiston professori Tarja Outila (yhdyskuntasuunnittelu), Tampereen yliopiston professori Markku Sotarauta (alue- ja kaupunkikehittäminen, innovaatiopolitiikka) sekä Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara (kaupunkimaantiede). Kaikilla kirjoittajilla on ollut urallaan omakohtaisia tutkimuskytköksiä Oulun yliopistoon. Raportin tilaajana on Oulun yliopisto.
Professorien mukaan yliopistot ovat aina osa kansallista ja kansainvälistä rakennetta. Niitä voi pitää alueellisesti ja valtiollisesti ankkuri-instituutioina, jotka synnyttävät ja jakavat osaamista sekä tietoa. Samalla ne vetävät puoleensa nuoria ja korkeasti koulutettuja. Yliopistolla on kiinteä valtiosidos, ja päätös keskustakampuksesta nivoo Oulun seutua valtion strategisiin linjauksiin.
”Uuden kampushankkeen avulla asemoidaan paitsi Oulun yliopistoa valtakunnallisessa ja kansainvälisessä korkeakouluverkossa, myös Oulua valtion aluerakenteessa”, professori Sami Moisio toteaa.
Joustava yliopisto integroituna kaupunkiin
Professorien mukaan kampus tulisi nähdä ensi sijassa moniäänisten keskustelujen ja oppimisen foorumina, joka on kiinteä osa kansalaisyhteiskuntaa ja kaupunki- ja aluerakennetta. Yliopistolla ei voi olla olematta paikka-, alue- ja yhteiskuntakytköstä. ”Tuhansien yliopistolaisten päivittäinen toiminta ja kuluttaminen voisivat muuttaa ja elävöittää Oulun kaupunkikuvaa ja -kulttuuria merkittävästi. Tämä puolestaan synnyttäisi uutta yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä vetäisi uusia opiskelijoita ja muita asukkaita puoleensa saaden aikaan positiivisen kehityskierteen”, raportissa kirjoitetaan.
”Aiempaa ideaalia yliopistokampusten ja opiskelijoiden asumisen sijoittamisesta ydinkeskustojen ulkopuolelle on tarkasteltava uudelleen”, professori Mari Vaattovaara sanoo.
Nykyaikaisessa kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa on noussut keskeiseksi sitouttaa opiskelijat asuinpaikkaansa väliaikaisen opiskelija-asumisen sijaan. Ihanteena nähdään yliopiston toiminta, joka on mahdollisimman hyvin sulautettu osaksi kaupungin olemusta. Keskeiseksi kaupunkisuunnittelun periaatteeksi nousee muunneltavuus.
”Ideaalisesti tulevaisuuden kampusrakennuksen tulisi olla toimiva ja joustava myös toimintaympäristön muuttuessa, kun työ, koulutus, väestörakenne ja toimitilajakauma sekä liikkumisen ja kestävyyden tavoitteet muuttuvat”, professori Tarja Outila tiivistää.
”Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelulta edellytetään kykyä tulkita muutosjoustavuutta, jossa ennakoiminen ja reagointi nopeisiin muutoksiin ovat keskeisiä suunnittelua ohjaavia tavoitteita”, raportissa todetaan. Tätä korostetaan myös käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.
Koulutetun väestön kasautuminen luo kasvua
Professorit nostavat mielenkiintoisesti esiin kaupunkilaisten koulutustason, joka tunnistetaan yhdeksi menestyvien kaupunkien tunnuspiirteistä. Oulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on kasvanut nopeasti ja oli 11,4 prosenttia vuonna 2018, samaa tasoa Jyväskylän, Tampereen ja Turun kanssa. Se jää kuitenkin merkittävästi jälkeen Helsingistä (18 %) tai Espoosta (18,6 %), missä on runsaasti tietotalouden työpaikkoja sekä ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimia asiantuntijatehtäviä.
”Näiden työpaikkojen synnyttäminen on Oulun kaupunkistrategioiden ytimessä”, professorit kirjoittavat.
Osuuden kasvattaminen vaatii käytännössä Oulun yliopiston koulutusvolyymin pitämistä ennallaan myös pienentyvien ikäluokkien aikakaudella ja jopa sen suhteellisen koon kasvattamista Suomen yliopistojärjestelmässä.
”Käytännössä tavoite ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osuuden kasvattamisesta Oulussa ei toteudu ilman Oulun yliopiston vetovoiman vahvistamista ja siihen liittyvää vahvaa strategiatyötä. Oulun yliopiston uusi pääkampus olisi tästä näkökulmasta merkittävä strateginen investointi, joka taiten tehtynä lisäisi Oulun yliopiston vetovoimaa.”
Ammatillisen kokonaisnäkemyksensä pohjalta professoriryhmä päätyy suosittelemaan, että Oulun yliopiston keskustakampuksen suunnitteluvaraukselle ja -työlle annettaisiin sen ansaitsema mahdollisuus.
”Yliopistolla tulee olla keskeinen rooli määrittäessään omaa tahtotilaansa, jolla se pyrkii omalta osaltaan osoittamaan muutosherkkyyttä ja -joustavuutta tulevaisuutensa rakentamisessa ja toimintaympäristönsä kehittämisessä.”
Tutustu raporttiin: Kampus kaupunkina - kaupunkikampus. Keskustakampuksen merkitys Oulun yliopistolle ja Oululle