Prosessitekniikan osaajat ovat muutoksen tekijöitä
Prosessi on jossain ilmiössä, materiaalissa tai muussa kohteessa tapahtuva muutos. Luonnossa tapahtuu prosesseja, joita ihminen ei ohjaa. Ihminen on kuitenkin oppinut valtavan määrän prosesseja, joita hän itse voi aloittaa ja kehittää haluamallaan tavalla. On tultu nykyiseen prosessitekniikkaan, joka liittyy lähes kaikkeen ihmistoimintaan. Sillä muutetaan sepän lailla maailmaa.
Ihmisen kehittämiä ja ohjaamia prosesseja on monessa arkielämän toiminnassa. Prosesseja kodeissa ovat vaikkapa kahvinkeitto, ruoanlaitto ja pyykinpesu.
”Prosessitekniikkaa on joka paikassa ympärillämme. Kodeissa olevat tavarat ja esineet ovat saaneet muotonsa joiltain osin prosessitekniikan kautta. Ne syntyvät tuotantolaitoksissa, joiden toiminta vaatii prosessitekniikan osaamista. Tuotteet, kuten elektroniikan komponentit, paperi tai muovit eivät synny ilman prosesseja. Myöskään jätevedet eivät käsittelylaitoksissa puhdistu”, kuvaa Oulun yliopiston prosessitekniikan tutkinto-ohjelmavastaava, lehtori Jukka Hiltunen.
Vihreä siirtymä ei toteudu ilman prosessitekniikkaa
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Sen toteutumiseksi tarvitaan niin kutsuttua vihreää siirtymää, jossa monet toiminnot uudistetaan hiilineutraaleiksi. Se ei toteudu puheilla vaan teoilla. Keskeisiä ovat tekniikan alan osaajat, yhtenä ryhmänä heistä prosessitekniikan asiantuntijat.
Jukka Hiltunen arvioi, että nuorten kiinnostus opiskella prosessitekniikkaa vähentyi, kun tuli uutisia isojen tuotantolaitosten, kuten Kemin Veitsiluodon lakkauttamisesta. Monen pohjoisen nuoren vanhemmilta loppuivat silloin siellä työt.
”Tilanne on kuitenkin tulevaisuuden suhteen muuttunut: prosessitekniikan asiantuntijoiden tarve ja kysyntä kasvaa. Vihreä siirtymä vaatii valtavasti uutta kehitystyötä eri prosesseihin, kun kaikesta fossiilisten polttoaineiden polttamisesta halutaan eroon ja tilalle tarvitaan vihreää sähköä”, Hiltunen sanoo.
Teollisuudessa on tehty jo pitkään kehitystyötä tuotannon ympäristövaikutusten hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi. Vihreän siirtymän toteutumiseksi tilalle tarvitaan kuitenkin aivan uusia ratkaisuja.
”Suuri osa prosessitekniikan osaajista työskentelee asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä ja usein insinööri- ja suunnittelutoimistoissa, jotka tuottavat ratkaisuja tuotantolaitosten tarpeisiin. Alan osaamiselle on maailmanlaajuisesti suuri kysyntä, ja asiantuntijat liikkuvat Suomesta ulkomaille ja muista maista Suomeen.”
Vihreään siirtymään liittyvät myös erilaiset uudet biotuotteet, joiden kehittäminen vaatii runsaasti tutkimustyötä. Siihen tarvitaan tekijöitä.
Alan monipuolisuutta kuvaa, että prosessitekniikan tutkinto-ohjelman toteuttamiseen Oulun yliopistossa osallistuu noin 20 tutkimusryhmää kuudesta tutkimusyksiköstä. Opintoihin kuuluu tai voi valita bioprosessitekniikkaa, biotuotetekniikkaa, kemiallista prosessitekniikkaa, lämpö- ja diffuusiotekniikkaa, mekaanista prosessitekniikkaa, säätö- ja systeemitekniikkaa, teollisuuden ympäristötekniikkaa ja kestäviä energiajärjestelmiä (katso myös lopussa oleva Jukka Hiltusen kuvaus).
Monipuoliset työllistymismahdollisuudet
”Esimerkkejä monipuolisista mahdollisuuksista työllistyä eri aloille valmistumisen jälkeen ovat meiltä tutkinnon suorittaneet, joista yksi on ison mainostoimiston luova johtaja ja toinen toimii suomalaisen räjähdysainetehtaan konsulttina Yhdysvalloissa. Yksi opiskelijoistamme tekee parhaillaan diplomityötään kempeleläiselle yritykselle, joka toimittaa älykkäitä pintoja suurille autoteollisuusalan yrityksille Euroopassa.”
Alan etu on, että yhteydet työelämään syntyvät jo opintojen aikana, kun prosessitekniikan opiskelijat tekevät harjoittelujaksonsa ja diplomityönsä yrityksissä.
”Väylä työelämään syntyy useimmilla opintojen aikana. Ja alalla on tällä hetkellä täystyöllisuus, kun 97 prosenttia valmistuneista on työelämässä. Oulusta valmistuneita diplomi-insinöörejä sijoittuu työhön koko maahan, ja kysynnän arvioidaan kasvavan pohjoisilla alueilla sekä Suomessa että Ruotsissa.”
Prosessitekniikkaa pääsee Hiltusen mukaan opiskelemaan kohtuullisen helposti, kun lukiossa on opiskellut pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. ”Koulutustamme kehitetään jatkuvasti alan tarpeiden pohjalta. Opiskelijamme ovat pitkään olleet tyytyväisiä saamaansa osaamiseen”, hän sanoo.
Tutustu lisää:
Hae opiskelemaan prosessitekniikkaa
Yhteishaku alkaa 15.3.
Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta
Prosessitekniikan ala opintoina ja työelämänä
– Kuvaus: Jukka Hiltunen
Opintosuuntien nimistä löytyy suorat yhteydet prosessiteollisuuteen eli esimerkiksi metsäteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen (biotuotetekniikka ja bioprosessitekniikka), kemianteollisuuteen ja uuteen akkuteollisuuteen (kemiantekniikka), metalliteollisuuteen (prosessimetallurgia) sekä teknologiateollisuuteen (automaatiotekniikka sekä myös muiden opintosuuntien osalta prosessilaitteita valmistavat yritykset). Prosessitekniikkaa käytetään myös veden käsittelyssä ja puhdistuksessa (vesilaitokset).
Pienempiä prosessitekniikan aloja ovat lääketeollisuus, kosmetiikka- ja hygieniateollisuus sekä juomateollisuus, esimerkiksi panimot ja tislaamot.
Automaatiotekniikkaa käytetään prosessiteollisuuden eri alojen lisäksi myös muussa teknologiateollisuudessa (esim. kokoonpanoteollisuudessa ja kappaletavaratuotannossa). Prosessitekniikan rooli on erittäin suuri suomalaisessa vientiteollisuudessa sekä siihen liittyvässä palveluviennissä. Osa kaivannaisteollisuudesta kuuluu myös prosessitekniikkaan esimerkiksi murskauksen, jauhatuksen ja rikastuksen sekä prosessimetallurgian osalta.
Prosessitekniikan perusajatuksena on antaa opetusta ns. yksikköprosesseista ja yksikköoperaatioista, joita on rajallinen määrä, mutta joista kaikki prosessiteollisuuden kokonaisprosessit muodostuvat. Näitä ovat esimerkiksi murskaus, jauhatus, rikastus, laskeutus, suodatus, kuivaus, pumppaus, kemiallinen reaktio, tislaus, uutto, kuidutus (kemiallinen ja mekaaninen) jne.
Yksi tapa hahmottaa prosessitekniikkaa on puhua ilmiöistä ja niiden hallinnasta. Yhdessä yksikköprosessissa tai yksikköoperaatiossa voi tapahtua useita ilmiöitä, joita pyritään pitämään hallinnassa halutun tuloksen aikaansaamiseksi. Ilmiöiden hallinta voi perustua prosessilaitteisiin (esim. reaktori, pumppu, puhallin, tislauskolonni, lämmönvaihdin), joiden tulee olla tavoitteeseen liittyen oikein suunniteltuja ja mitoitettuja sekä säätöteknisiin laitteisiin (automaatiolaitteet ja -järjestelmät), joiden tulee myös olla oikein valittuja ja suunniteltuja.
Monet ilmiöt, joita käytetään hyväksi teollisuusprosesseissa, esiintyy myös arjessa kotona sekä kaikkialla rakennetussa ympäristössä ja luonnonympäristössä (esim. siirtoilmiöt eli liikkeen-, lämmön- ja aineensiirto, adsorptio, absorptio, virtaukset, kemialliset reaktiot, mekaaniset erotukset ja partikkeleiden luokittuminen). Monissa näistä ilmiöistä esiintyy jokin ajava voima (esim. paine-ero, lämpötilaero, väkevyysero), joka saa aikaan jonkin virtauksen (aine- tai energiavirran).
Prosessitekniikan koulutukselle on ominaista menetelmäkeskeisyys, millä tarkoitetaan sitä, että koulutamme erilaisia yleispäteviä analyysi- ja suunnittelumenetelmiä, joita voi soveltaa prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Tästä johtuen prosessitekniikasta valmistuneiden henkilöiden työtehtävien kirjo voi olla hyvin laaja.
Vihreä siirtymä muuttaa radikaalisti prosessiteollisuutta ja energiajärjestelmiä. Se vaikuttaa raaka-aineiden ja energian käyttöön ja yltää kuluttujatuotteisiin asti. Muutos on erittäin nopeaa ja se vaatii suurten investointien lisäksi runsaasti prosessitekniikan asiantuntijatyötä eli suunnittelua, tutkimusta, tuotekehitystä, prosessikehitystä yms. Vetytalous, biotalous, uusiutuva energia yms. ovat vastauksia globaaleihin ympäristöongelmiin ja näiden sisällöstä merkittävä osa on prosessitekniikkaa. Teollisuus "sähköistyy" eli sen tarvitsemaa energiaa (lämpöä ja sähköä) ei tuoteta enää tulevaisuudessa polttoprosesseissa, jollei poltto kytkeydy kokonaisprosessiin jotenkin muutenkin kuin energian tuotannon kautta. Koko tuotantojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava uudella tavalla.