Psykiatrisella kuntoutuksella voidaan lisätä vakavasti psyykkisesti sairastuneiden nuorten aikuisten itsenäistä asumista
Kuntoutuksessa olleiden henkilöiden keskimääräinen ikä oli 22 vuotta, ja heistä yli puolet oli naisia. Kuntoutus kesti keskimäärin 29 kk. Yli puolella tutkittavista oli useita psyykkisiä sairauksia. Yleisin päädiagnoosi oli mielialahäiriö ja toiseksi yleisin psykoottinen häiriö. Yli 70 prosentilla osallistujista oli käytössä psykoosilääkitys. Kuntoutuksen alussa tutkittavista 33 prosenttia ja kuntoutuksen lopussa 69 prosenttia asui itsenäisesti. Tutkimuksessa oireiden ja toimintakyvyn muutosta arvioitiin muun muassa interRAI-CMH-toimintakyvynarvioinnin tuloksissa tapahtuneen muutoksen avulla.
Vakavat psyykkiset sairaudet ovat usein pitkäaikaisia ja laskevat toimintakykyä. Monet vakavasti psyykkisesti sairaista henkilöistä tarvitsevat runsaasti tukea asumiseen, esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista tai kotiin tuotettuja palveluja, kuten kotikuntoutusta. Psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea toipumista ja toimintakykyä opettamalla yksilöä hallitsemaan omia psyykkisiä oireitaan ja kannustamalla osallistumista yhteiskuntaan.
Suomessa psykiatrisen kuntoutuksen interventioiden käyttöönotto on ollut hidasta, vaikka niiden tehosta on hyviä tutkimustuloksia. Psykiatrisen kuntoutuksen ja asumispalveluiden yhdistäminen voi olla yksi keino kohentaa näiden palveluiden toimivuutta sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta kehittää kokonaisvaltaista psykiatrista kuntoutusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Tutkimusjulkaisu: Tolonen ym. 2022. The impact of psychiatric rehabilitation a study of outcomes of persons with severe mental disorders. Psychiatria Fennica 2022 (53), 204–219.