Puhujaesittely: Kerttu Saalasti -seminaari ”Tehdään työtä yhdessä!”
Maria Sorvisto
Maria Sorvisto on toiminut Ylivieskan kaupunginjohtajana vuodesta 2018 lähtien. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Aiemmin Sorvisto on toiminut Haapaveden kaupungin palveluksessa hallintojohtajana ja talousjohtajana.
Sorvisto avaa Kerttu Saalasti -seminaarin 20.9.2024. Hän korostaa, että kumppanuuksien kautta voidaan tehdä sellaisia asioita, mihin yksin ei yhdellä toimijalla resurssit riittäisi.
”Strategisesti oikein valitut kumppanuudet lisäävät elinvoimaa ja tuovat lisää taloudellista toimeliaisuutta alueelle”, hän sanoo.
Sorviston mukaan Ylivieskan kaupunki tekee hankeyhteistyötä niin Oulun yliopiston kuin yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Lisäksi Ylivieskan kaupunki on tehnyt tällä valtuustokaudella päätöksen, että se on rahoittamassa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin ja Kauppakorkeakoulun yhteistä yrittäjyyden ja erityisesti mikroyrittäjyyden apulaisprofessuuria.
Sari Multala
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala vastaa Petteri Orpon hallituksessa korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta sekä kulttuuri- ja taidepolitiikasta. Multala valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2015. Eduskunnassa hän on ollut jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa, tiedusteluvalvontavaliokunnassa, sekä lakivaliokunnassa.
Multalan mukaan korkeakoulutus ja tiede tuottavat paitsi elintärkeää osaamista, myös uutta tieteellistä tietoa ja kaupallisia innovaatioita.
”Tieteen ja yrittäjyyden yhteistyössä on valtavasti mahdollisuuksia. Tutkijoiden ja yrittäjien yhteistyön lisääminen on myös Orpon hallituksen keskeisiä tavoitteita. Tätä tuemme muunmuassa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksella, jota kasvatamme koko kauden aikana yhteensä miljardilla eurolla”, Multala sanoo.
Multala korostaa, että tiede ja uusi tutkimustieto mahdollistavat uudenlaisen ajattelun ja tuotekehityksen. Nämä ovat myös menestyvän, korkeampaa arvonlisää luovan yritystoiminnan keskeinen edellytys.
”T&K-politiikka on mitä suurimmissa määrin myös yrittäjyys- ja kasvupolitiikkaa”, Multala sanoo.
Multalan mukaan Orpon hallitus haluaa edistää kaikenlaista yrittäjyyttä ja poistaa tarpeettomia esteitä menestyvän yritystoiminnan tieltä.
”Olemme pieni maa, jossa elää vanheneva väestö. Meidän on pystyttävä kasvattamaan kasvuhakuisten ja työllistävien, myös kansainväliseen vientiin tähtäävien yritysten määrää. Esimerkiksi start up – ja kasvuyritysekosysteemien kehittämisen hyväksi on tehtävä edelleen töitä. Yrityspalveluissa on purettava tarpeetonta päällekkäisyyttä ja lisättävä vaikuttavuutta. Meidän on pystyttävä kohdentamaan kasvua tukevia palveluita erityisesti yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja heille, jotka ovat vasta yrittäjyyspolkunsa alussa. Selvitämme myös yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämistä helpottavaa yhdistelmävakuutusta ja sen käyttöönottoa”, Multala sanoo.
Tämän lisäksi Multala kertoo, että Orpon hallitus parantaa osaavan työvoiman saatavuutta muun muassa lisäämällä korkeakoulutettujen määrää, lisäämällä ja kehittämällä tohtorikoulutusta ja kannustamalla yrityksiä ja oppilaitoksia yhä tiiviimpään yhteistyöhön.
Martti Saarela
Elokuun 2024 alussa MicroENTRE:n tutkimusjohtajana aloittaneen Martti Saarela (FT, OTM, KTM) kertoo, että Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE® harjoittaa monipuolista kumppanuusyhteistyötä, joka kattaa alueellisia, kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Yhteistyötä tehdään tutkimustoiminnassa mm. yhteisten tutkimusten kautta ja kehittämistyössä erityisesti yhteisten projektien kautta.
”Lisäksi MicroENTRE koordinoi kansallisen tason verkostoja kuten MicroENTRE® Kumppanuusverkostoa, joka koostuu yrityspalveluorganisaatioista, kuten julkisista elinkeinoyhtiöistä ja sekä julkisista ja yksityisiä asiantuntijaorganisaatioita. Verkosto tekee yhteistyötä mikroyrittäjyyden edistämiseksi tuottamalla ja jakamalla tietoa ja kehittämällä mm. työkaluja yrityspalveluiden käyttöön”, Saarela luettelee.
Saarela nostaa esiin myös MicroENTREn koordinoiman kansallisen tason verkoston, Yrityskehittäjäfoorumin, joka on julkisten yritysneuvojien valtakunnallinen verkosto, jossa neuvojat jakavat keskenään parhaita käytäntöjä ja kokemuksia mikroyritysten neuvonnasta ja tukemisesta. Lisäksi MicroENTRE on kansainvälinen toimija, ja se on mukana esimerkiksi UArcticin "Thematic Network on Managing Small and Medium Sized Enterprises in the North" -verkostossa, joka keskittyy pohjoisen alueen PK-yritysten tutkimukseen. Tämä verkosto yhdistää tutkijoita useista maista.
”Kumppanuudet ovat keskeinen osa MicroENTREn strategiaa ja toimintaa. Ne mahdollistavat asiantuntijuuden yhdistämisen, osaamisen täydentämisen sekä toimintamme laajuuden ja vaikuttavuuden. Yhteistyön kautta pyritään varmistamaan tutkittuun tietoon perustuvan tiedon levittäminen ja soveltaminen laajemmin mikroyrittäjyyden kehittämiseen ja kasvuun”, Saarela avaa.
Saarela korostaa kumppanuuksien toiminnassa luottamusta ja sitoutumista.
”On tärkeää, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja toimivat avoimesti ja luottamuksellisesti. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen ja tehokkaan yhteistyön. Kumppanuuksien tuleekin perustua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Projekteissa tämä tarkoittaa mm. hankkeen tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmaan sitoutumisen”, Saarela kertoo.
”Avoin vuorovaikutus on olennaista kumppanuuksien menestyksen kannalta. MicroENTREn verkostoissa, kuten Yrityskehittäjäfoorumissa, jaetaankin aktiivisesti tietoa ja hyviä käytäntöjä, mikä kehittää kaikkien verkoston jäsenten toimintaa. Olennaista on, että kumppanuusyhteistyö tuottaa arvoa kaikille osapuolille”, Saarela jatkaa.
Henna Väätäinen
HTT Henna Väätäinen on KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen projektipäällikkö. Hänen tavoitteenaan on tutkimuksen ja kehittävän otteen kautta auttaa organisaatioita luomaan käytännön työkaluja ja strategioita, joiden avulla he voivat kehittää avointa vuorovaikutusta, osallistumista ja rakentaa sosiaalista pääomaa erilaisissa toimintaympäristöissä kasvua ja kehittymistä tukemaan.
Väätäinen tutkii erilaisia johtajuuteen, virtuaaliseen johtamiseen, sosiaaliseen pääomaan ja hiljaisuuteen sekä niiden vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatiossa. Väitöskirjassaan hän tutki johtamisen käytänteitä ja tunteiden merkitystä hiljaisuuden aiheuttajina organisaatiossa.
Väätäisen mielestä yritysten ekosysteemien ja niiden vaikuttavuuden ymmärtäminen kasvun ja kehittymisen aikaan saamisessa on keskeisessä roolissa.
”Verkostotyössä olennaista on riittävän konkreettinen yhteinen tavoite tai tekeminen. Verkostotyö hyötyy selkeistä rakenteista eli siitä, että olemme sopineet esimerkiksi palaverikäytänteistä, palaverien tarkoituksesta ja niiden agendojen etukäteisestä suunnittelusta”, Väätäinen kertoo.
Väätäisen mukaan verkostotyön rakenteeseen kuuluu myös eri osapuolten roolituksen ja tehtävien selkeä määrittely.
”Loppu onkin sitten kiinni siitä inhimillisestä ja sosiaalisesta pääomasta, joka ihmisillä on. Inhimillinen pääoma kilpistyy osaamiseen niin substanssissa kuin vuorovaikutustaidoissa. Sosiaalinen pääoma taas luottamukseen. Luottamukseen, että omat hommat hoidetaan ja autetaan toisia selviämään omistaan. Mitä korkeampi luottamus, sen syvemmälle menevää yhteistä kehittämistä voidaan tehdä”, Väätäinen sanoo.
Jaana Jeminen
Jaana Jeminen on koulutukseltaan muotoilija (AMK) ja kauppatieteiden maisteri (johtaminen). Hän työskentelee projektipäällikkönä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa, MicroENTRE:ssä VATUPASSI - vastuullinen tulevaisuus -projektissa, jossa kehitetään mikro- ja pienyrittäjien vastuullisuusosaamista. Tätä ennen hän luotsasi vastuullisuuteen liittyvää ViVa-hanketta, joka loi pohjan VATUPASSI-hankkeelle.
Jeminen nojaa työssään laajaan kokemukseensa sekä yrittäjyydestä että tutkimus- ja kehityshankkeiden johtamisesta. Yliopistojen, aluekehitysorganisaatioiden ja yksityisen sektorin yritysten hankkeiden johtaminen on antanut hyvän näköalan kumppanuuksien toimintaan. Hänen erikoisalaansa ovat palvelumuotoiluajattelu, yhteiskehittäminen ja luovuuden johtamisen menetelmät innovaatiojohtamisessa. Nämä tulevat käyttöön jatkuvasti eri toimialojen yritysten kanssa toimiessa.
”Tarve yritysten vastuullisuusvalmennuksille on noussut alueen yrityskentältä jo korona-aikana. Yrityspalveluorganisaatioiden yritysasiantuntijat ovat tärkeitä tunnistamaan näitä heikkoja signaaleja. Yliopistolta saadaan uutta ja ajankohtaista tietoa tunnistettuihin tarpeisiin; osaamisen kehittämistä, valmennusta sekä konkreettisia työkaluja yritysten kehittämistoimien edistämiseen vertaisryhmätyöskentelynä. Tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppanuusverkoston kanssa, edistämme taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää aluetaloutta. Luomme vaikutuksia, jotka näkyvät pitkällä aikavälillä alueen hyvinvoinnissa ja kilpailukyvyssä”, Jeminen sanoo.
Marika Kumpula
Marika Kumpula toimii yrityspalvelupäällikkönä NIHAKilla, toimialueena Nivala. Kumpulan työssä olennaista on yritysten auttaminen ja neuvontatyö. NIHAK on yritysten kumppani aina aloittavista yrittäjistä lopettaviin.
Kumpula muistuttaa, että yhteistyö oman organisaation sisällä luo pohjaa toimivalle yhteistyölle myös ulospäin. Oman organisaation sisäisen osaamisen yhteinen jakaminen ja hyödyntäminen tekee kaikista vahvoja.
”Pystymme hyödyntämään NIHAKin yrityspalveluorganisaation osaamista kaikkien työntekijöiden kesken. Itselläni on vahva taloushallinnon tausta, joten pystyn siinä sparraamaan yrityksiä ja kollegoita”, Kumpula sanoo.
Kumpula kertoo, että NIHAK on kiinteässä hankeyhteistyössä MicroENTREn kanssa.
”Molemmat osapuolet hyötyvät, kun osaamista kehitetään kumppanuuksien kanssa toimiessa. Lisäksi saadaan välitettyä asiakaslähtöisiätarpeita yrityskentältä”, Kumpula sanoo.
Robert van der Have
Robert van der Have on yrittäjyyden ja erityisesti mikroyrittäjyyden apulaisprofessori Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa ja Oulun kauppakorkeakoulussa.
Hänen tutkimusaiheitaan ovat yrittäjyys, innovaatiot ja strategiat sekä niihin liittyvän julkisen politiikan risteyskohdat. Hän opettaa myös liiketoiminnan tutkimusmetodeja. Hän selvittää, onko julkisella rahoitustuella yrityksille myönteinen vaikutus yrittäjäyrityksiin ja milloin. Hänen toinen tutkimusteemansa käsittelee kysymystä siitä, miten arjen ja liiketoiminnan laajaa digitalisoitumista voidaan hyödyntää, jotta yrityksiä voitaisiin auttaa tekemään parempia päätöksiä investoinneista kestävään kehitykseen tähtääviin tehtäviin, kuten innovaatioiden kehittämiseen.
Van der Havelle yhteistyö omalla työpaikalla on myös kehumisen väärti ja merkityksellinen asia.
”Uusiin kollegoihin tutustuminen on ollut todella miellyttävä prosessi, ja integroituminen on sujunut ongelmitta. Työn suhteen pääsin nopeasti alkuun kirjoittamalla yhdessä uusia tutkimuspapereita ensimmäisten kuukausien aikana”, van der Have sanoo.
”Yhteiset tavoitteet yhdistettynä toisiaan täydentäviin taitoihin ja kokemukseen sekä positiivinen, avoin ja ”can do” -ajattelutapa ovat minulle tärkeitä tekijöitä hyvässä yhteistyössä”, hän jatkaa.
Outi Myllymaa
MicroENTREn kumppanuusverkoston puheenjohtaja Outi Myllymaa on toiminut yritys-, alue- ja verkostokehittäjänä yli 24 vuoden ajan. Työ on sisältänyt kouluttautumista sekä eri toimialojen (hyvinvointi, terveysliikunta, matkailu, logistiikka) ja sektoreiden välistä yhteiskehittämistyötä sekä vastuullisuutta. Hänen pitkä kehittäjäpolkunsa alkoi naisyrittäjyyshankkeesta ja uusyritysneuvontatoiminnasta verkostojen vetämiseen kansainvälisessä yhteiskehittämistyössä. Hänelle rohkeus, ketteryys ja kestävyys ovat menestyksen ajureita.
Tällä hetkellä Myllymaa toimii Hämeenlinnan kaupungin elinkeinoyhtiö Linnan Kehitys Oy:ssä vastaten erilaisten EU-hankkeiden sekä verkostojen rakentamisesta ja yhteiskehittämistyöstä. Myllymaa on tehnyt yhteistyötä MicroENTREn kanssa erilaisissa yhteishankkeissa.
”Hämeenlinnan seudulla n. 80% yrityskannasta on mikroyrityksiä, joten tiedon ja osaamisen jakaminen, yritysten linkittäminen verkostoihin sekä yhteiskehittäminen ovat keskeisiä elementtejä. Verkosto antaa hyvän alustan peilata mikroyritysten kehittämistyötä eri alueilla kansallisesta näkökulmasta huomioiden ajan murrokset kuten kriisit/sodat, Myllymaa kertoo.
”Verkostossa eri alueilta sekä koordinatiotahoilta tulleet ideat, asiantuntijaluennot ja hyvät käytännöt ovat lisänneet osaamisen pääomaa alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Olemme jakaneet tietoa toimenpiteistä, työkaluista ja ratkaisusta, joita olemme kokeneet hyviksi alueillamme. Esimerkiksi apulaisprofessori Robert van der Haven esiin nostama ajatus mikroyrityskentästä innovaatioalustana on erittäin kiintoisa teema”, hän jatkaa.
Marjo Kolehmainen
Marjo Kolehmainen on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja. PPY on yritysten edunvalvonta- ja palveluorganisaatio, joka on jäsenmäärältään (n. 4000) suurin elinkeinoelämän järjestö Pohjois- Pohjanmaalla.
”PPY on erittäin laajasti verkottunut ja meillä on myös omia aktiivisia verkostoja niin vaikuttamiseen kuin yrittäjien kohtaamiseenkin. Meillä on verkostoja yksinyrittäjille, nuorille, kasvuyrittäjille jne. Yliopisto on yhtenä tärkeänä jäsenenä vaikuttajaverkostossamme”, Kolehmainen kertoo.
Kolehmaisen mukaan PPY:n yhteistyö MicroENTREn kanssa on ollut erityisen tiivistä hanketoiminnan piirissä.
”Olemme toteuttaneet onnistuneesti erilaisia hankkeita yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Yhteistyötä on ollut esimerkiksi omistajanvaihdoksiin, kasvun haasteisiin ja alueellisten toimijoiden verkottamiseen liittyvissä hankkeissa. Yhteistyössä syntyy aina enemmän kuin yksin”, Kolehmainen sanoo.
Päivi Nummi
Päivi Nummi on auktorisoitu tilintarkastaja HT-Tilintarkastus Oy:ssä. Hänellä on myös kestävyysraportoinnin varmennusoikeudet (KRT). Pk-yritykset ovat erityisesti Nummen toimintakenttää. Hän sanoo, että yhteistyö MicroENTREn kanssa on tästäkin syystä erittäin merkityksellistä verkostojen luomista sekä tilintarkastuksen että hallitustyöskentelyn osalta. Hallitusammattilaisena Nummi näkee esimerkiksi vastuullisuuden ja digitalisaation esiintuomisen äärimmäisen tärkeänä osana tulevaisuudessa yritysten strategiatyötä.
”Koen verkostojen luomisen osalta äärimäisen tärkeänä kerätä ”omaan verkostooni” mahdollisimman monenlaisia toimijoita. Jos mietin vastuullisuusasiaa, niin tässä tarvitaan osaamista ainakin seuraaviin osa-alueisiin: päästöjen laskentaa, it-osaamista, tietojen varmentamista, HR:n osaamista, hallitustyöskentelyä, viestintää, prosessien hallintaosaamista. Tällä hetkellä olen itselleni keräämässä nimenomaan tällaista moniosaajien verkostoa”, Nummi kertoo.
Tervetuloa mukaan Kerttu Saalasti -seminaariin "Tehdään työtä yhdessä – Miten verkostot ja kumppanuudet kehittävät yrittäjyyttä?"
Aika: perjantai 20.9.2024 klo 12-16 (seminaariosuus klo 12.00 - 14.00 ja verkostoitumistilaisuus klo 14.00 - 16.00)
Paikka: Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikka, Koulukatu 2 B, 84100 Ylivieska
Seminaariosuus striimataan Oulun Yliopiston YouTube -kanavalle (ks. linkki).
Lue lisää tapahtuman ohjelmasta täältä.
Kysy lisää:
Minna Kilpeläinen, viestintäasiantuntija
minna.kilpelainen@oulu.fi
puh: 040 3523608