Rehtori Jouko Niinimäki avajaisissa: Koulutustason nostaminen vaatii taloudellista panostusta
Oulun yliopiston tieteellisen aseman vahvistumista osoittavat julkaisutoiminnan nousu ennätystasolle, korkealuokkaisten julkaisujen määrän kasvu ja menestyminen kilpailussa täydentävästä tutkimusrahoituksesta, luetteli rehtori Niinimäki.
Maan uuden hallituksen linjaukset osoittavat hänen mukaansa, että tiede nähdään tärkeänä osaamisen ja koulutuksen perustana ja innovaatioiden lähteenä. Tavoitteena näyttää olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
”Sen sijaan valtiovarainministeriön budjettiehdotus on TKI-rahoituksen osalta huolestuttavampaa luettavaa. Näyttää siltä, että pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä tohtorikoulutus olisi saamassa lisäpanostuksista vain rippeet valtaosan rahoituksesta suuntautuessa muualle”, sanoi Niinimäki.
Maan hallitus näyttää tunnistaneen myös koulutuksen kehittämistarpeet laskeneiden oppimistulosten ja koulutustason korjaamiseksi. Niiden arvioidaan näkyvä työmarkkinoilla osaajapulana, joka tulee pahenemaan.
Niinimäen mukaan on yhteinen kansallinen tavoite nostaa koulutustaso jälleen kasvu-uralle ja lisätä korkeakoulututkintojen suorittaneiden määrää. Ilman riittävää rahoitusta koulutuksen kehittämiseen tavoitteen saavuttaminen ei ole kuitenkaan mahdollista, sanoi Niinimäki. Yliopiston autonominen asema tunnustetaan laajalti, mutta johdonmukaista rahoitusta tarvitaan sen turvaamiseksi.
”Korkeakoulujen aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä erityisesti kasvukeskuksiin sekä aloille, joille ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Kuitenkin on todettava, että pitkän aikavälin laskeva trendi yliopistojen perusrahoituksessa suhteessa opiskelijamääriin vaikeuttaa yliopistojen mahdollisuuksia lisätä koulutusta.”
Oulun yliopisto tulee alkaneella syyskaudella päivittämään oman ja tiedekuntien strategiat valmistautuakseen muuttuvaan toimintaympäristöön. Koulutusta koskien on aloitettu oma laaja kehittämisohjelma.
”Koulutuksen kehittämiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota, jotta Oulun yliopisto tunnetaan jatkossakin vahvana pohjoisena koulutusinstituutiona, joka tarjoaa korkeatasoista opetusta.”
Sivistys tuo kykyä selviytyä
Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen tarkasteli juhlapuheessaan sivistyksen merkitystä. Tärkein tekijä, jolla Suomi nousi sadan vuoden aikana maailman vauraimpien maiden joukkoon, oli hänen mukaansa panostaminen koulutukseen ja osaamiseen. Suomi oli 1990-luvun alussa maailman koulutetuin kansa. Nyt tilanne on toinen.
”Muut maat panostivat koulutukseen, mutta Suomi sai Pisa-tutkimuksissa hyviä tuloksia. Aloimme paistatella kansainvälisessä valokeilassa koulutuksen mallimaana. Tämän loisteen kangistamana Suomi putosi korkeakoulutusasteessa keskikastiin Turkin ja Chilen väliin. Suomi velkaantuu, muut Pohjoismaat kasvavat ja vaurastuvat.”
Maan hallitus on nyt panostamassa merkittävästi tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Jääskeläisen mukaan panostus on rohkea, mutta ei yksin ratkaise ongelmia.
”Tutkimus ja kehitys tarvitsevat rinnalleen otollisen systeemisen reaalimaailman ympäristön, jossa tämän panostuksen arvo yhteiskuntaan voi syntyä. Pahimmillaan edessä voi olla tilanne, jossa me kehitämme Suomessa innovaatioita, joita emme kykene hyödyntämään, koska meillä ei ole siihen osaavaa työvoimaa. Itse tutkimustoiminnankaan kasvu ei ole mahdollista, ellei meillä ole siihen tekijöitä. Työvoimatoimistot eivät pullistele osaavista huippututkijoista.”
Jääskeläisen mukaan keskeiseksi kestävän ja luonnon kanssa tasapainossa olevan kehityksen rinnalle on jo noussut se, miten Suomi tulevaisuudessa uusintaa inhimillisen pääomansa.
”Inhimillinen pääoma kasvaa, kun sivistymme ja opimme, kasvamme. Kun meillä on ihmisiä, joilla on osaamista, joka rakentuu laaja-alaisen sivistyksen perustalle, pärjäämme myös edessä olevien hankalien aikojen yli. Sivistys luo pohjan inhimilliselle kasvulle, hyvinvoinnille, mutta myös kyvylle sopeutua maailmaan, joka muuttuu yhä nopeammin ja ennalta-arvaamattomammin. Korkeakoulujen rooli inhimillisen pääomamme luojana ja ylläpitäjänä on aivan keskeinen.”
Elämme tällä hetkellä erikoista ja hieman jopa pelottavaa aikaa, kun päätöksenteko voi perustua vääristeltyyn tietoon, sananvapauden rajoja venytetään vastuu unohtaen eikä vihapuheeseen puututa, kuvasi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi-Anna Salminen opiskelijoiden tervehdyksessä.
”Näen, että yliopistojen merkitys sivistyksen ja tieteen kehtona on tässä maailmanajassa entistä merkittävämpi. Sivistys ja tieteellinen maailmankatsomus yhdessä ovat tehokkain lääke taantumusta vastaan”, hän sanoi.
Salmisen mukaan oppimista ei tapahdu vain yliopiston luentosaleissa vaan myös päivittäisissä kohtaamisissa erilaisten ihmisten kesken.
”On siis äärimmäisen tärkeää kunnioittaa ja arvostaa toisiamme, sillä tämä arvostus seuraa meitä myöhemmin myös yliopiston ovien ja akateemisen kuplamme ulkopuolelle. Vähemmistöt kohtaavat usein syrjintää ja ennakkoluuloja, joihin meidän on koko yhteisönä puututtava. On tärkeää, että meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin.”
Lukuvuoden avajaisissa palkittiin ansioituneita
Unifi tiedote: Yliopistot eivät hyväksy syrjintää tai rasismia