Suomessa on vielä hyödyntämätöntä yrittäjyyden potentiaalia, osoittaa raportti - epäonnistumisen pelko estää perustamasta yritystä

Suomen kansallinen GEM-raportti julkaistiin edellisen kerran vuonna 2016. Juuri julkaistussa GEM-raportissa 2021/2022 keskitytään pääasiassa Suomen yrittäjyysilmastoon vuonna 2021 vertaamalla sitä kolmeen pieneen, kehittyneeseen talouteen: Ruotsiin, Norjaan ja Alankomaihin. Tutkimuksen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutilta tilasi Suomen Yrittäjät.

Yrittäjyyden edellytykset ovat Suomessa vahvat

Verrattaessa talouksia viimeisimmässä GEMin laajassa kansainvälisessä vertailussa Suomi on yrittäjyyden rahoituksessa, koulujen yrittäjyyskasvatuksessa ja fyysisessä infrastruktuurissa ensimmäisellä sijalla ja tutkimus- ja kehityslähtöisten uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen yrityksissä kolmannella.

"Suomen pisteet yrittäjyyden rahoituksessa ja yrittäjyyskoulutuksessa ovat nousseet huomattavasti vuodesta 2016 globaalilla tasolla, mutta parantamisen varaa on edelleen. Suomalaisille asiantuntijoille esitetyt kysymykset nostavat esiin heidän näkemyksensä siitä, että Suomen koulutusjärjestelmä kannustaa luovuuteen, omatoimisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, mutta kiinnittää vain vähän huomiota yritysten perustamiseen, yrittäjyyteen ja markkinatalouden periaatteisiin", sanoo professori, johtaja Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.

”Kohtuullisen hyvästä tilanteesta huolimatta meidän tulee jatkuvasti tehdä töitä säilyttääksemme asemamme ja vahvistaaksemme niitä osa-alueita, joissa meillä on eniten kirimistä kilpailijoihimme. Kilpailu kasvuhakuisista yrityksistä ja yrittäjistä on sisämarkkinoilla kiivasta” toteaa ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Epäonnistumisen pelko on suuri este yrittäjyydessä

Yritystoiminnan aloittamista estävä epäonnistumisen pelko on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2015 ja oli Ruotsiin, Norjaan ja Alankomaihin verrattuna suurempaa vuonna 2021. Suomessa naiset kertoivat kokevansa huomattavasti enemmän epäonnistumisen pelkoa kuin miehet, kun taas vertailumaissa tällaista eroa naisten ja miesten välillä ei ollut.

"Yrittäjät saattavat pelätä, että he eivät pysty ansaitsemaan elantoaan tai täyttämään yrityssitoumuksiaan. Lisäksi yrittäjät voivat pelätä asiakkaiden menettämistä ja sitä, etteivät he pysty maksamaan palkkoja työntekijöille tai ettei heillä ole riittävästi vapaa-aikaa esimerkiksi perheen kanssa", kertoo kehityspäällikkö, ohjelmajohtaja Martti Saarela Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.

"Sellaisen kulttuurin kehittäminen, joka kannustaa yrittäjämäiseen riskinottoon ja tukee yksilöllistä menestystä henkilökohtaisin ponnistuksin, ansaitsee enemmän huomiota”, Petri Malinen sanoo.

Suomalainen kulttuuri ei tue riskinottoa, varsinkaan naisten kohdalla

Suomen yrittäjyyteen liittyvät heikkoudet liittyvät kulttuurisiin ja sosiaalisiin normeihin sekä yhteiskunnalliseen tukeen.

Vaikka asiantuntijoille tehdyn tutkimuksen tulosten mukaan Suomi oli ykkönen naisten yrittäjyyden tukemisessa Ruotsiin, Norjaan ja Alankomaihin verrattuna, laajemmalle aikuisväestölle tehty tutkimus antoi toisenlaisen kuvan. Aikuisväestön tulosten mukaan Suomessa on selvästi sukupuolten välisiä eroja kaikissa tutkituissa aiheissa.

"Suuremmat ponnistelut naisten yrittäjyyden tukemiseksi pienentäisivät sukupuolten välistä kuilua ja edistäisivät tasa-arvoisempaa yrittäjyyskulttuuria Suomessa", sanoo tutkija Pauliina Björk Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.

Yrittäjyyspotentiaali Suomessa

Suomessa niiden aikuisten osuus, jotka odottavat perustavansa yrityksen lähivuosina, on laskenut vuoden 2015 jälkeen, kun taas Alankomaissa se kaksinkertaistui ja Ruotsissa kasvoi. Yrityksen perustamiseen tarvittavien tietojen ja taitojen nähtiin lisääntyneen vuoden 2015 jälkeen, mutta myös epäonnistumisen pelko esteenä yritystoiminnan aloittamiselle oli lisääntynyt.

Niiden aikuisten osuus, jotka näkevät lupaavia mahdollisuuksia aloittaa yritystoiminta seuraavien kuuden kuukauden aikana, kasvoi vuoden 2015 jälkeen. Suomalaisista aikuisista 70 % uskoi, että yrityksen perustaminen olisi helppoa. Tosin suomalaiset vastaajat tunnistivat vähemmän mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja alankomaalaiset. Epävirallisten sijoittajien määrä ja sijoitettu summa sijoittajaa kohden kasvoivat molemmat.

Aikomuksia perustaa yritys oli vähemmän naisilla kuin miehillä. Myös iän lisääntyminen vaikuttaa siihen, että aikomus perustaa yritys vähenee.

Miksi naiset perustavat yrityksiä vähemmän kuin miehet?

"On hyvin tiedossa, että maailmanlaajuisesti vähemmän naisia kuin miehiä osallistuu yritystoimintaan, ja tämä sukupuolten välinen ero yrittäjyydessä on pienentynyt vain hitaasti. Tämänvuotisessa raportissa sukupuolten väliset erot yrittäjyydessä Suomessa nousivat myös selkeästi esiin", Pauliina Björk sanoo.

Vastaajien väitteet siitä, että heillä on yrityksen perustamiseen tarvittavat tiedot ja taidot, ovat lisääntyneet kaikissa vertailumaissa vuodesta 2015, mutta sukupuolten välillä on eroja. Naiset katsoivat, että heillä on vähemmän yrittämiseen tarvittavia taitoja kuin miehillä kaikissa vertailumaissa. Naisten alhaisempaa yrittäjyysaktiivisuutta voivat selittää myös yrityksen perustamista estävä epäonnistumisen pelko.

”On tärkeää vaikuttaa vallitsevaan kuvaan yrittäjästä. Henkilökohtaiset, sukupuolesta riippumattomat ominaisuudet ovat yrittäjänä menestymisenä kaikkein tärkeimpiä asioita. Valitettavasti moni henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan yrittäjäksi sopiva nainen valitsee miehiä harvemmin yrittäjän uran”, Petri Malinen sanoo.

Suomalaisilla yrittäjillä vähän kasvu- tai vientiaikeita

Yksi Suomen tulevien vuosien suurimmista haasteista liittyy yritysten kasvuhakuisuuteen. GEM-tulosten mukaan kasvuodotukset ovat Suomessa laskeneet vuodesta 2015. Suomessa työnantajayritysten määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Yritysten kasvuhakuisuutta mitattiin sen mukaan, odotettiinko yrittäjien luovan työpaikkoja. Suomessa 4 %:lla kyselyyn vastanneista oli alkuvaiheen yritystoimintaa, ja he odottivat tarjoavansa työpaikkoja seuraavan viiden vuoden aikana, mutta tämä oli alle puolet kaikista alkuvaiheen yrittäjistä. Lisäksi korkean kasvun odotukset (yli 19 työpaikkaa viidessä vuodessa) olivat Suomessa lähes olemattomat kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Alankomaissa alkuvaiheen yrittäjät olivat kasvuhakuisempia kuin muissa vertailumaissa.

"Kysyttäessä alkuvaiheen ja vakiintuneiden yrittäjien odotuksia 10 työpaikan tarjoamisesta ja yli 50 prosentin työpaikkakasvun saavuttamisesta Suomi sijoittui vertailumaista viimeiseksi. Tulosten perusteella yritysten kasvu- ja vientitavoitteet kaipaavat lisää kannustusta ja tukea", Martti Saarela sanoo.

Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuskonsortio on vuodesta 1999 lähtien toteuttanut jatkuvaa vuosittaista tutkimusta, johon on osallistunut 120 taloutta ympäri maailmaa.

Lisätietoja:

Pauliina Björk, projektitutkija, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

pauliina.bjork@oulu.fi, 050 4450096

Martti Saarela, kehityspäällikkö, ohjelmajohtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

martti.saarela@oulu.fi, 050 4735470

Matti Muhos, professori, johtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

matti.muhos@oulu.fi, 0400 407590



Petri Malinen, ekonomisti, Suomen Yrittäjät

petri.malinen@yrittajat.fi, 050 434 5952