Taantumalla yllättäviä vaikutuksia terveyteen, mutta kasvava työttömyys lisää miesten mielenterveysongelmia

Taloudellisen taantuman myönteiset terveysvaikutukset näkyvät väestössä kokonaiskuolleisuuden laskuna. Taustalla on vapaa-ajan lisääntyminen, mikä helpottaa osallistumista terveyttä edistäviin aktiviteetteihin. Lisääntynyt vapaa-aika selittyy muun muassa vähentyneillä ylitöillä ja työmatkaliikenteellä sekä lomautuksilla. Terveyttä lisääviä tekijöitä voivat olla myös vähentyneet työperäiset onnettomuudet, matalampi stressitaso ja kiireettömyys.

Sama vaikutus ei kuitenkaan ulotu mielenterveyteen: taloudellisen laskukauden aikana kasvava työttömyys lisää huolestuttavasti työikäisten miesten mielenterveysongelmia.

Tulokset saatiin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, jossa selvitettiin työttömyyden vaikutusta terveyteen. Tutkijat löysivät tilastollisesti merkitsevän yhteyden asuinkunnan työttömyysasteen ja mielenterveysindeksin välille eli mitä korkeampi työttömyys kunnassa on, sitä heikompi on mielenterveys. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että taantumassa myös itsemurhat lisääntyvät.

Tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä lisäsi psykiatrisia osastohoitojaksoja jopa 8,7 prosenttiyksikköä. Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi 0,28 prosenttiyksikköä.

Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka vahva yhteys työttömyyden ja mielenterveyden välillä on. ”Tämä näkyy selvästi työikäisten eli 25–64-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Vastaavaa yhteyttä ei löydy esimerkiksi naisilla, mikä viittaa siihen, että jotkin muut tekijät kuin työmarkkinaolosuhteet vaikuttavat enemmän näiden ryhmien mielenterveyteen”, yliopistotutkija Marko Korhonen kertoo.

Tutkija selittää havaintoa sillä, että miehet kokevat työttömyyden voimakkaammin, koska heidän identiteettinsä ja itsetuntonsa ovat usein vahvasti kiinni työssä ja tulonhankinnassa. ”Taustalla vaikuttavat perinteiset sukupuoliroolit eli miehiin voi kohdistua odotuksia perheen taloudellisena tukipilarina, ja siten työttömyys voi aiheuttaa ristiriitoja odotusten ja todellisuuden välille”, Korhonen kertoo.

Työttömyyteen voi liittyä stigmaa, joka aiheuttaa työikäisille miehille paineita näyttää vahvemmilta työttömyyden aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. Miehet eivät myöskään helposti hae apua ja sosiaalista tukea.

Räätälöidyt tukitoimet tarpeen

Suomen kuntien välillä tutkijat havaitsivat merkittäviä eroja sekä mielenterveysongelmien ja sairauksien että työttömyyden yleisyydessä. Mielenterveys heikentyi kuntakohtaisella mielenterveysindeksillä mitattuna yli puolessa kunnista. Mustinta aluetta on Itä-Suomi, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa mielenterveyden heikentyminen ja työttömyyden yhteys on merkitsevä. Jos joutuu työttömäksi Pohjois-Suomessa, on vaikeaa työllistyä uudelleen, sillä pohjoisen ongelmana on työpaikkojen puute. Eteläisessä Suomessa on puolestaan pulaa mielenterveyspalveluista. Kaikissa kunnissa työttömyysaste vaihteli 2,2–28,4 % välillä.

Tutkimuksen aineisto koostui yli 250 suomalaisen kunnan työttömyystilastoista ja THL:n tilastoista vuosilta 2002–2019. Tarkastelussa olivat työttömien määrä, psykiatrisen osastohoidon jaksojen määrä ja masennuslääkkeiden käyttö.

Työttömyyden aiheuttamat mielenterveysongelmat kasvattavat terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamenoja sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.

”Tärkeää on tunnistaa, että investoinnit mielenterveyspalveluihin ja työttömien tukeminen voivat vähentää merkittävästi pitkän aikavälin kustannuksia ja parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Räätälöityjä tukitoimia esimerkiksi rakenteellisten muutosten aiheuttaman työttömyyden kasvaessa olisi hyvä harkita”, Marko Korhonen sanoo.

Tutkijoiden mukaan tarvitaan lisää tutkimusta valaisemaan niitä eroja, jotka liittyvät mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Myös työttömyyden mielenterveysvaikutuksia tarkasteltaessa tulisi keskittyä mahdollisimman hajautetulle tasolle, koska taloudellisilla olosuhteilla voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia alueittain ja ihmisryhmittäin.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kaksivaiheista estimointimenetelmää, koska työttömyyden ja mielenterveyden välillä vallitsevan kaksisuuntaisen riippuvuussuhteen vuoksi syy-seuraussuhteen määrittäminen työttömyydestä mielenterveyteen on vaikeaa. Menetelmässä kuntien välistä työttömyyden vaihtelua selitettiin työllisyysmuuttujalla, joka oli riippumaton kuntakohtaisista taloudellisista muutoksista. Näin saatiin eristettyä työttömyyden vaihtelusta se osuus, joka mahdollisesti olisi seurausta kuntien välisistä vaihteluista mielenterveydessä.

Tutkimus on julkaistu Social Indicators Research -lehdessä: Saqib Amin, Marko Korhonen, Sanna Huikari: Unemployment and Mental Health: An Instrumental Variable Analysis Using Municipal-level Data for Finland for 2002–2019

Vasemmalla: Työttömyysaste (%) kunnittain v. 2018. Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet, Maanmittauslaitos (hallinnolliset aluejaot) ja Syke, ELY-keskukset (Ranta10). Graafi: Matti Koivuranta

Oikealla: Mielenterveysindeksi kunnittain v. 2018. Mielenterveysindeksi koostuu kolmesta luvusta: mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä, itsemurhien tai hoitoon johtaneiden itsemurhayritysten määrä ja psyykelääkkeiden myönnetyt erikoiskorvausoikeudet. Koko maan indeksi ja vertailuluku on 100. Mitä pienempi luku, sitä terveempi väestö. Harmaille kunnille ei ole saatavilla tietoa, koska indeksit esitetään vain yli 2000 asukkaan kunnille. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Maanmittauslaitos (hallinnolliset aluejaot) ja Syke, ELY-keskukset (Ranta10). Graafi: Matti Koivuranta