Tekoäly mullistaa autonomisen valmistuksen: VTT ja Oulun yliopisto nimittävät Shuai Lin yhteisprofessoriksi
Autonominen valmistus on askel eteenpäin perinteisestä automaatiosta; sen avulla pyritään nopeampaan tuottavuuden ja tehokkuuden nostoon. Shuai Lin mukaan autonomisen valmistuksen varsinainen potentiaali on sen kyvyssä virtaviivaistaa ja optimoida tuotantoprosesseja. Yhdistämällä uusinta teknologiaa – tekoälyn eri menetelmiä, koneoppimista ja robotiikkaa – valmistus voi olla entistä optimoidumpaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.
”Tekoäly kehittyy vauhdikkaasti. Se on etenemässä heikosta tekoälystä vahvaan tekoälyyn, joka pystyy ratkaisemaan sellaisia ongelmia, joita ei ennen pystytty ratkomaan”, Li selittää.
Tällä hetkellä Li tutkii, miten robottikäsistä ja -nostureista voidaan tehdä tarkempia muuttamatta itse kallista ja ympäristöä kuormittavaa laitteistoa. Tekoäly ja koneoppiminen mahdollistavat rakenteiden kalibroinnin uudella tavalla, joka parantaa niiden tarkkuutta huomattavasti.
”Uusilla tekoälyratkaisuilla voidaan parantaa kevyiden, perinteisesti epätarkkojen rakenteiden tarkkuutta ja vähentää näin tuotannon kustannuksia ja ympäristökuormaa. Menetelmä on laajasti sovellettavissa ja se voi mahdollisesti mullistaa käytäntöjä useilla eri aloilla”, hän kertoo.
Tekoäly luo uusia työpaikkoja
Li korostaa, että autonominen valmistus ei vähennä työpaikkoja, vaan luo uusia ja mielenkiintoisia uramahdollisuuksia. Vaikka rutiiniluonteiset työt tulevatkin automatisoitumaan, tämä itse asiassa takaa kilpailukyvyn ja työpaikkojen määrän kasvun. Lisäksi se luo uusia työpaikkoja esimerkiksi robottien ohjelmoinnin, tekoälyn kehittämisen ja data-analytiikan ammattilaisille.
”Robotiikka mahdollistaa ihmisten poistamisen vaarallisemmista ja yksitoikkoisemmista tehtävistä, mikä lisää tuotannon turvallisuutta ja tehokkuutta. Suhtaudun tähän siis varsin optimistisesti. Kyseessä ei ole uhka vaan mahdollisuus”, Li toteaa.
Lin mukaan on tärkeää keskittyä myös työvoiman taitojen kehittämiseen, jotta työntekijöillä olisi vaaditut taidot menestymiseen autonomisen valmistuksen aikakaudella. Kouluttamalla uusia osaajia ja tukemalla jatkuvan oppimisen kulttuuria Suomi voi valmentaa työvoimansa tulevaisuuden työmarkkinoille.
Suomen teollista kilpailukykyä parannetaan yhteistyöllä
VTT:n ja Oulun yliopiston yhteisprofessuuri edistää tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. Autonomisen valmistuksen mahdollisuuksien toteuttamiseen on välttämätöntä luoda vahvoja kumppanuuksia yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden sidosryhmien välille.
”Mielestäni VTT:llä on tutkimuslaitoksena ainutlaatuinen rooli akatemian ja teollisuuden välissä, sillä käyttämällä tulevaisuuden teknologioita todellisten ongelmien ratkaisemisessa voimme näyttää yrityksille, mikä on mahdollista ja miltä tulevaisuus näyttää”, Li toteaa.
Oulun yliopiston sulautettujen järjestelmien professori Juha Röningin mukaan Suomen omavaraisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen erilaisten tekoälyratkaisujen avulla on erityisen tärkeää juuri nyt. ”Automaation ja robotiikan merkitys on korostunut entisestään nykyisessä maailmantilanteessa. Koronapandemia osoitti logistiikkaketjujen heikkoudet, ja globaali polarisoituminen edellyttää valmistavan teollisuuden tuomista takaisin Eurooppaan”, hän sanoo.
Suomi voi hyötyä merkittävästi autonomisen valmistuksen kehittymisestä. Li näkee Suomen alan edelläkävijänä, jolla on mahdollisuus viedä asiantuntijuuttaan ja teknologioitaan maailman markkinoille. Hän uskoo, että yhdistämällä akateemisen asiantuntemuksen, teollisuuden näkemykset ja riittävän valtion tuen Suomi voi varmistaa asemansa autonomisen valmistuksen tutkimuksen ja kehityksen globaalina keskuksena.