Terveydenhuollon sähköiset palvelut ja ammattilaistyökalut ovat lisääntyneet, mutta potilastietojärjestelmiä pitää vielä yhtenäistää
Ongelmana on muun muassa se, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat toimineet erillään, mikä on johtanut erillisten järjestelmien hankintaan. Yksityinen terveydenhuolto ei myöskään ole päässyt mukaan julkisen puolen alueellisiin rekistereihin.
”Yksi tärkeä etu tulevasta hyvinvointialueuudistuksesta on yhteisten tietojärjestelmien hankinta. Se mahdollistaa myös parempien sähköisten palvelujen kehittämisen”, sanoo Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen.
Tieto liikkuu yksiköiden välillä montaa eri reittiä
Kaikilla sairaanhoitopiireillä on käytössään potilaan hoitovastuun siirtävä sähköinen lähetejärjestelmä. Sairaanhoitopiireistä 67 prosentilla kaikki läheteliikenne erikoissairaanhoidon ja perusterveyden välillä tapahtuu pelkästään sähköisesti.
Toisaalta organisaatioiden välisen perinteisen sähköisen lähete-palautejärjestelmän rinnalle on syntynyt vaihtoehtoisia toimintatapoja: erillistä sähköistä läheteviestiä ei tarvita, mikäli viesti kirjataan sairaanhoitopiirin alueen yhteiseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaskertomukseen. Aiemmista kartoituksista ovat lisääntyneet myös sähköiset konsultaatiot, joiden avulla perusterveydenhuollon lääkäri voikin potilaan lähettämisen sijaan hoitaa tämän itse erikoislääkäriltä saamiensa ohjeiden mukaisesti.
Sairaanhoitopiirien alueilla on käytössä laajoja aluetietojärjestelmiä tai muita alueellisia tietovarantoja. Aluetietojärjestelmissä on esimerkiksi potilaskertomustietoa, lääketieteellisen kuvantamisen tai laboratoriotutkimusten tuloksia. Yksi organisaatio saattaa olla osallisena useassa aluetietojärjestelmässä, ja joidenkin sairaanhoitopiirien alueella toimii useita aluetietojärjestelmiä.
Varsinaiset aluetietojärjestelmät jakaantuvat yksisuuntaisiin vain erikoissairaanhoidon tietoa perusterveydenhuollolle jakaviin järjestelmiin tai kaksisuuntaisiin sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tietoa jakaviin järjestelmiin.
Eri sairaanhoitopiirien kesken on vielä merkittävää vaihtelua sähköisten palvelujen tarjonnassa ja käytön laajuudessa sekä tarpeellisen potilastiedon näkymisessä erityisesti perusterveydenhuollon toimijoille.
”Monilla alueilla perusterveydenhuollon sähköisten järjestelmien palvelut ja käyttäjätuki ovat vielä erikoissairaanhoitoa heikompia ”, Reponen toteaa.
Kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi
Tutkimuksen mukaan kansalaisille on tarjolla yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluja. Erityisesti etävastaanotto sekä potilaan mahdollisuudet lähettää omia mittaustuloksiaan ja muita tietojaan terveydenhuollon toimijoille ovat lisääntyneet edelliseen vuoden 2017 kartoitukseen verrattuna.
Lähes kaikilla organisaatioilla on verkkosivuillaan tietoa hyvinvoinnista ja organisaation palveluista sekä yhteystiedot.
”Myös sähköinen ajanvaraus ja mahdollisuus antaa asiakaspalautetta ovat yleisiä”, kertoo Oulun yliopiston tutkija Ronja Ruotanen.
Sähköinen tiedonvaihto potilaan kanssa tapahtuu useimmiten salatun sähköpostiyhteyden kautta. Erikoissairaanhoidossa tämän rinnalle on noussut myös terveydenhuollon mobiilisovellusten käyttö.
Kanta-palvelut näyttävät tietoa yli organisaatiorajojen
Terveydenhuollon organisaatioilta kysyttiin myös niiden näkemyksiä Kanta-palvelujen hyödyistä ja ongelmista.
Yleisimmäksi hyödyksi koettiin se, että potilaan hoitoon osallistuvat toimijat voivat saada käyttöönsä hoidon kannalta tarpeellista tietoa potilaan aikaisemmista käynneistä organisaatiorajoista riippumatta.
Uutena palveluna oli tutkimuksen aikaan otettu käyttöön kuva-aineistojen arkisto Kvarkki. Se on Kanta-palveluihin kuuluva palvelu, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset sekä kuviin liittyvät pyynnöt, tutkimusmerkinnät ja -lausunnot. Kvarkin käyttöönotto oli alkamassa ripeästi, sillä 81 prosenttia sairaanhoitopiireistä aikoi liittyä palveluun vuoden 2021 loppuun mennessä.
”Kansalaisten pääsy omiin tietoihinsa Omakannan kautta on hyödyllistä myös terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta, koska esimerkiksi tutkimustulokset ja käyntiyhteenvedot ovat näin helpommin potilaiden nähtävillä”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeessa. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2003, 2005, 2007 2011, 2014 ja 2017.
Lisätietoa: Jarmo Reponen, Niina Keränen, Ronja Ruotanen, Timo Tuovinen, Jari Haverinen, Maarit Kangas. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 11/2021. Helsinki 2021.