Tiaiselta siepolle tietoa hyvästä pesäpaikasta

Kun aurinko huhtikuun lopussa lämmittää sopivasti ja lumet sulavat, talitiainen valitsee pesäpönttönsä.

Pari viikkoa myöhemmin, toukokuussa äitienpäivän aikoihin, samoille pesimäalueille lennähtää Afrikassa talvehtinut kirjosieppo.

Silloin tiainen on jo muninut.

Mitä myöhempään keväällä kirjosieppo palaa Suomeen, sitä enemmän se ottaa mallia talitiaisesta. Tiainen viettää koko vuoden samalla alueella. Se on valinnut pesäpaikan, jossa on hyvin ravintoa saatavilla eikä uhkaa pedoista. Sillä on hallussaan tärkeää tietoa, jota siepon kannattaa hyödyntää.



"Kokeellisesti olemme todistaneet, että trooppinen muuttaja sieppo käyttää mallinaan paikkalintu talitiaisen tekemiä valintoja", kertoo tutkija Jukka Forsman.

Forsmanin ryhmän havaintojen mukaan alueille, joilla pesii paljon tiaisia, hakeutuu myös runsaasti muuttolintuja.

"Darwinin ajoista asti on ajateltu, että samoja resursseja käyttävät lajit kilpailevat keskenään. Tutkimuksemme on kuitenkin antanut täydentävän kuvan. Lajien välillä voi olla myös positiivisia vuorovaikutuksia", Forsman sanoo.

Kiinteistönvälittäjä ja informaatioloinen

Monet epäilivät Jukka Forsmanin suunnitelmaa, kun hän aikoi kiinnittää symboleja linnunpönttöihin. "Aluksi sain osakseni hieman naureskelua, mutta kokeen lopputuloksesta olen ylpeä", hän sanoo.

Tiaisen pesäpöntön aukkoon laitettiin kolmion muotoinen symboli. Vieressä oli tyhjä pönttö, jonka aukolla oli ympyrä.

25 metrin päähän asetettiin vierekkäin tyhjät pöntöt, joista toisessa oli kolmio ja toisessa ympyrä.

Sieppo valitsi useimmiten pöntökseen sen, jossa oli kolmio – tiaisen esimerkin mukaan.



Jukka Forsmanin kenttäkokeissa kirjosieppo valitsi useimmiten pesäpöntökseen sen, jonka suuaukolla oli kolmio seuraten näin tiaisen esimerkkiä.

"Tällainen päättely päätöksenteossa on melkoinen saavutus linnun aivoille", Forsman miettii.

Hän on tutkinut myös sitä, miten tiaisen munien määrä vaikuttaa siepon pesimäpuuhiin. Toisessa kokeessa tehtiin keinopesät, joihin asetettiin sammalta, karvaa ja tiaisen munia imitoivat muovimunat.

Yhdessä pesässä oli 13 munaa, toisessa neljä. Molemman pesän lähellä oli tyhjä pesä.

"Mitä enemmän tiaisen munia oli, sitä runsaammin sieppokin muni tyhjään pesään. Munamääräinformaatio vaikuttaa siepon poikasinvestointiin. Se tekee munamäärän perusteella havaintoja tiaisen pesäpaikan laadusta", tietää Forsman.

Tutkija kuvailee, että tiainen toimii ikään kuin tahattomana kiinteistönvälittäjänä, joka kertoo siepolle, kuinka hyvä pesäpaikka on.

Sieppo puolestaan on informaatioloinen, joka käy kurkistelemassa tiaisten pesiin.

Tutkimus oli osa Diversity of species interactions: a missing key for understanding biodiversity in a changing world -hanketta, jossa tutkittiin lajien vuorovaikutusta diversiteetin eli monimuotoisuuden kannalta 2017–2020. Hanke toteutettiin Oulun yliopiston rahoituksella Kvantum-instituutissa.

Teksti Sanna Häyrynen