Tšernobylin Punaisen metsän koivuja onnistuttiin tutkimaan ukrainalaisten, suomalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyönä
”Ukrainassa tieteen tekeminen on ollut hyvin haastavaa sodan aikana. Monet tutkijat ovat joutuneet työskentelemään väkivallan uhan alla, ja muuttamaan turvallisempiin paikkoihin. Kansainvälinen tuki on auttanut ukrainalaisia tutkijoita jatkamaan työtään vaikeista olosuhteista huolimatta”, sanoo Oulun yliopistossa työskentelevä ukrainalaistutkija Olga Podolich.
Tšornobylin (kirjoitusasu latinaistettu ukrainan kielestä) ydinvoimalan reaktori räjähti vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella (silloinen Neuvostoliitto) aiheuttaen yhden maapallon vakavimmista ydinonnettomuuksista. Radioaktiivisen saastumisen ja säteilyn vuoksi entisen voimala-alueen ympärille perustettiin eristetty suojavyöhyke. Voimakkaimmin ydinonnettomuuden laskeuma vaikutti ydinvoimalan läheiseen metsään, jonka männyt kuolivat pystyyn ja muuttuivat punaisiksi voimakkaan säteilyn vaikutuksesta. Paikkaa kutsutaankin Punaiseksi metsäksi, jossa voidaan edelleenkin mitata korkeita säteilyarvoja.
Punaisen metsän eliöstö on ihmistoiminnan puuttumisen vuoksi kuitenkin hyvin rikasta, ja siellä tehdäänkin tutkimusta kohonneen taustasäteilyn vaikutuksista eliöihin. Fukushiman onnettomuus Japanissa (2011) osoitti, että ihmiskunnan kannattaa varautua ydinonnettomuuksiin ja ymmärtää niiden seurauksia.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sodan alkuvaiheessa venäläiset sotilaat miehittivät Punaisen metsän, kaivaen maaperää ja levittäen radioaktiivista pölyä uudelleen maastoon. Siksi monet pitkäaikaistutkimukset eliöiden sopeutumisesta säteilyyn häiriintyivät. Oululaiset tutkijat Janne Koskimäki ja Anna Maria Pirttilä yhteistyössä ukrainalaisten tutkijoiden Yevhen Tukalenko (National Research Center for Radiation Medicine, Kiova) sekä Jyväskylän yliopiston Phillip C. Wattsin ja Anton Lavrinienkon kanssa ehtivät kerätä näytteitä Punaisen metsän koivuista ennen sotaa.
Nyt ensimmäiset tulokset alkavat olla saatavilla. Oulun yliopiston tutkijat olettivat, että symbioosi mikrobien kanssa voisi säteilyn vaikutuksesta herkemmin muuttua parasiittiseksi eli haitalliseksi koivulle. Alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että koivu etsii uusia ystäviä eli stressaavan säteilyn vaikutuksen alla koivu valikoi löysemmällä seulalla itselleen sopivia symbiontteja.
Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, miksi koivu on valinnut uudenlaiset seuralaiset. ”Kykenevätkö ne ehkä paremmin auttamaan koivun kasvua säteilyn alla?” pohtii Koskimäki.
Näihin kysymyksiin vastaamisessa auttaa mikrobien geneettisen perintöaineksen perusteellinen selvittäminen, mitä tehdään yhteistyössä eurooppalaisen tutkimusverkosto ja genomikartasto ERGAn (European Reference Genome Atlas) kanssa. ERGA-yhteisö pyrkii tutkimaan ja turvaamaan eurooppalaista lajirikkautta, ja ensimmäiset tulokset verkoston toiminnasta julkaistiin 17.9.2024.
Lue lisää