Tuotantoteknologiat ja osaaminen Kerttu Saalasti seminaarin keskiössä

XIX Kerttu Saalasti seminaari kokosi lähes sata henkeä Nivalan teknologiakeskukseen keskustelemaan tuotannollisesta toiminnasta, sen tulevaisuudesta ja osaamistarpeista.

Tulevaisuuden tuotantoteknologiat ja osaaminen

Digitalisaatio ja robotiikka tuovat uusia mahdollisuuksia lähituotantoon, yrittäjä, kouluttaja Risto Linturi sanoi puheessaan XIX Kerttu Saalasti seminaarissa Nivalassa.

-Ainetta lisäävä valmistus, kuten 3D-tulostus, voi tarkoittaa tehdasta kaupan takahuoneessa. Robotisaatio lisää joustavuutta ja mahdollistaa valmistuksen hajautumisen lähemmäksi asiakasta. Etähuollon ja huoltoneuvonnan rooli kasvaa, samoin erilaiset etäläsnäolon muodot, Linturi kuvailee jo nyt olemassa olevia mahdollisuuksia.

Palvelun ja asiakkuuden luonne ovat muutoksessa.

-Tavara muuttuu palveluksi, itsepalvelusta mennään kohti robottipalvelua, palvelu integroituu tavaroihin, kauppaa ja valmistukseen, Linturi visio.

-Asiakkaat heimoutuvat osaksi tuote-/palveluekosysteemejä. Asiakkaat vertaavat kaikkea ja julkaisevat kokemuksensa vertaisverkossa. Asiakkaat palvelevat toisiaan ja maksavat palveluista tiedoillaan, hankkivat tekoälyagentin ja elävät tämän luomassa kuplassa.

Tekoäly tasaa osaamista.

-Uutta teknologiaa, tekoälyä, voi käyttää esimerkiksi tunnistamaan ja analysoimaan sen, mitä ihminen näkee. Tekoälystä tulee neuvoja, joka mahdollistaa kaikkien eri alojen auttavan osaamisen, Linturi kuvailee mahdollisuuksia.

Teknologia muuttaa maailmaa

Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden, aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry:stä muistutti.

-Teknologiaa kiinnostavampaa on se, mitä teknologialla voi ratkaista, Sivonen totesi pohtiessaan, millaisia vastauksia teknologia tarjoaa megatrendeihin, kuten globalisaatio, ilmastonmuutos ja resurssiniukkuus. Ilmastonmuutoksen hidastaminen tarjoaa monia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työn murrosta käsitellessään Sivonen lainasi tulevaisuustutkija Ilkka Halavan kommentin: Tulevaisuudessa koneet eivät vie ihmisten töitä, ihmiset lakkaavat tekemästä koneiden töitä. Työmarkkinan murros, työn murros ja työntekijän muuttuvat odotukset työlle ja työelämälle muuttavat työelämän tärkeimpiä taitoja. Niitä ovat Sivosen mukaan kyky oppia uutta, toimiminen yhdessä erilaisten ihmisten kanssa, luovuus, muutosjoustavuus, itsensä johtaminen, ongelmanratkaisu ja olennaisen hahmottaminen, vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä tunnetaidot.

-Työ ja oppiminen ovat saumattomasti osa arkipäivää, Sivonen painotti. Tämä tuo haasteita tulevaisuuden koulutukseen. Onnistuminen osaamistason nostossa on yksi tulevaisuutemme keskeisimmistä kysymyksistä.

-Me pärjäämme, kun oppimisemme on maailmanhuippua, Sivonen sanoi.

Tehdään Suomessa - edelleen

Professori Minna Lanz Tampereen yliopistosta pohti puheenvuorossaan tuotannollisen toiminnan tulevaisuutta sekä tekoälyn ja robotiikan merkitystä eurooppalaisen erinomaisuuden kehittämisessä.

-Teollinen vallankumous ei ole mitään uutta. Ensimmäinen alkoi 1700-luvun lopulla kehruukoneesta. Elämme neljättä teollista vallankumousta, jossa älykäs automaatio muuttaa ajattelumme tuotantoteknologioista ja niihin tarvittavasta osaamisesta.

Professori Lanz luottaa siihen, että tulevaisuudessakin Suomessa on tuotannollista toimintaa. Jatkuvaa kehittämistä tarvitaan, samoin uusien teknologioiden käyttöön ottamista.

-Tilauksesta toimitukseen kuluvasta ajasta vain 1-5% tuottaa arvoa; muu aika kuluu mm. odottamiseen, siirtoihin jne. Panostaminen arvoa tuottamattoman ajan poistamiseen kannattaa edelleen, Lanz kehotti.

Viimeksi päivitetty: 30.6.2021