Tutkimus: Epäonnistumisen pelko estää naisia ryhtymästä yrittäjiksi

Journal of Northern Studies -lehdessä julkaistu uusi tutkimus korostaa yrittäjyyspotentiaalin sukupuolieroja Suomessa viime vuosikymmeninä, huolimatta korkeista sijoituksista maailmanlaajuisissa sukupuolten tasa-arvo -mittauksissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) dataa vuosilta 2003, 2009, 2015 ja 2021, ja analysoitiin yrittäjyyteen liittyviä aikomuksia, epäonnistumisen pelkoa sekä koettuja yrittäjyystaitoja eri ikäryhmissä. Tutkimuksen tekijöinä ovat Martti Saarela, Pauliina Björk, Ossi Kotavaara ja Matti Muhos Kerttu Saalasti -instituutista Oulun yliopistosta sekä Mervi Heikkinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.
naisia pöydän ääressä

Yrittäjyyden sukupuolieroja on tutkittu laajalti, ja on havaittu, että maailmanlaajuisesti naiset ryhtyvät harvemmin yrittäjiksi tai itsensätyöllistäjiksi kuin miehet. Tätä ilmiötä, jota kutsutaan yrittäjyyden sukupuolieroiksi, voidaan määritellä eroiksi yrittäjyysaktiivisuudessa samassa maassa asuvien naisten ja miesten välillä tarkasteltavan kohdemaan taloudellisen kehityksen tasosta riippumatta. Vaikka politiikkatoimin on pyritty lisäämään naisten yrittäjyyttä, aiemmat tutkimukset maailmalta ovat indikoineet, että sukupuolten välinen ero on kaventunut hitaasti. Naisten aliedustus yrittäjyydessä viittaa potentiaaliin, joka voisi lisätä talouskasvua ja hyvinvointia, sillä naisten korkeampi yrittäjyysaktiivisuus vaikuttaa positiivisesti talouteen.

Sukupuoleen ja yrittäjyyteen liittyvien kysymysten luonteen ja merkityksen ymmärtämiseksi tutkijat ovat kehittäneet teoreettisia lähestymistapoja. Yksi yleisimmistä lähestymistavoista naisyrittäjyyteen johtavissa yrittäjyysjulkaisuissa on liberaali feministinen teoria, jonka mukaan naiset ja miehet ovat olennaisesti samanlaisia, ja naiset toimivat samoin kuin miehet, kun heillä on pääsy samoihin mahdollisuuksiin. Liberaali feministinen teoria olettaa, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä pienempi on sukupuolten välinen ero yrittäjyydessä. Toisin sanoen lisääntynyt sukupuolten tasa-arvo uskotaan poistavan esteet naisten yrittäjyydeltä.

Tutkimuksen kirjoittajat hyödynsivät vuosien 2003, 2009, 2015 ja 2021 Global Entrepreneurship Monitorin aineistoa ilmiön tutkimiseksi Suomessa. Suomalaisiin aikuisiin kohdistetut väestökyselyn otoskoot Suomessa olivat 1983 (vuonna 2021), 2007 (vuonna 2015), 2004 (vuonna 2009) ja 1460 (vuonna 2003). Vastaukset kolmeen kysymykseen jaettiin sukupuolen (mies/nainen) sekä viiden ikäryhmän (18–24, 25–34, 35–44, 45–54 ja 55–64 vuotta) mukaan.

Tutkijat tarkastelivat suomalaisten aikuisten yrittäjyysaikomuksia. Kaikissa tutkimusvuosissa miesten ja naisten välillä oli merkittävä ero: miehillä oli enemmän yrittäjyysaikomuksia kuin naisilla.


Temporal change in women’s and men’s expectations to start up a business within three years overall and by age.

Jokaisena tarkasteltuna vuonna naiset raportoivat enemmän pelkoa epäonnistumisesta yrittämiseen liittyen (37–57 %) verrattuna miehiin (24–38 %). Ensimmäisenä kolmena tutkittuna vuotena sukupuolten välinen ero oli tilastollisesti merkittävä tietyissä ikäryhmissä: vuonna 2003 kahdessa ryhmässä (25–34 ja 45–54 vuotta), vuonna 2009 kahdessa ryhmässä (18–24 ja 55–64 vuotta) ja vuonna 2015 kolmessa ryhmässä (18–24, 35–44 ja 55–64 vuotta). Vuonna 2021 sukupuolten välinen ero mitattiin korkealla tilastollisella merkittävyydellä kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2021 pelko epäonnistumisesta oli korkein naisilla neljässä nuorimmassa ikäryhmässä, kun taas miesten pelko vaihteli vähemmän iän mukaan.

Koettu tieto, taito ja kokemus yritystoiminnan käynnistämiseen oli miehillä suurempi kuin naisilla jokaisena tarkasteluvuonna, ja ero oli merkittävä jokaisena vuonna. Jokaisena vuonna noin 30 % naisista ajatteli omaavansa tarvittavat taidot, kun taas miesten prosenttiosuudet olivat aina korkeammat mutta toisaalta myös vaihtelivat enemmän, välillä 43 % (vuonna 2009) ja 69 % (vuonna 2003). Sukupuolten välinen ero ikäryhmissä ei aina ollut tilastollisesti merkitsevää, mutta useimmissa tapauksissa miehet ilmaisivat positiivisempia käsityksiä omista tiedoistaan, taidoistaan ja kokemuksistaan. Yleisesti ottaen, koettu tieto- ja taitotaso kasvoi iän myötä sekä miehillä että naisilla. Yrityksen perustamisaikeissa olevien ryhmässä ilmeni myös merkittävä sukupuolten välinen ero koetuissa tiedoissa ja taidoissa. Lähes puolet naisista, joilla oli yrityksen perustamisaikeita, ei uskonut kuitenkaan omaavansa tarvittavia taitoja, tietoa ja kokemusta.

Keskeiset havainnot:

  • Yrityksen perustamisaikeet: Miehillä oli johdonmukaisesti korkeammat aikeet perustaa yritys kolmen vuoden kuluessa kaikissa ikäryhmissä ja tutkimusvuosina, ja sukupuolten väliset erot olivat merkittäviä. Erityisesti perustamisaikeet kasvoivat molemmilla sukupuolilla vuonna 2015, mutta laskivat vuonna 2021, mikä voi osittain liittyä COVID-19-pandemiaan.
  • Epäonnistumisen pelko: Pelko epäonnistumisesta yritystoiminnan käynnistämisessä oli yleisempää naisilla kuin miehillä, ja tämä trendi oli johdonmukainen. Tämä este oli merkittävin vuonna 2021, erityisesti nuoremmilla naisilla.
  • Koetut yrittäjyystaidot: Miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa. Sitä vastoin noin puolet naisista, joilla oli perustamisaikeita, ei uskonut omaavansa tarvittavia kykyjä. Tämä viittaa selkeään sukupuolten itsearviointieroon yrittäjyystaidoissa, mikä puolestaan todennäköisesti vaikuttaa naisten yrittäjyysaktiivisuuteen.


Julkaisu:
Saarela, M., Björk, P., Kotavaara, O., Muhos, M. and Heikkinen, M. (2024) “Gender Gap in Entrepreneurial Potential in Finland and Reflecting Its Underlying Causes”, Journal of Northern Studies, 16(2), pp. 33–54. doi: 10.36368/jns.v16i2.1124.

Viimeksi päivitetty: 15.11.2024