Tutkimus: Keskosina syntyneillä esiintyy astmaa ja keuhkoahtaumatautia muita enemmän – vielä keski-iässäkin
Keskosiksi lasketaan kaikki ennen raskausviikkoa 37 syntyneet. Suurin astman ja keuhkoahtaumataudin riski oli erittäin ennenaikaisina eli ennen raskausviikkoa 28 syntyneillä. Heillä riski oli kolminkertainen verrattuna täysiaikaisina eli viikoilla 39–41 syntyneisiin.
”Tutkimuksessamme myös lähellä täysiaikaisuutta eli viikoilla 37–38 syntyneillä esiintyi astmaa ja keuhkoahtaumatautia hieman enemmän kuin täysiaikaisina syntyneillä. Astman ja keuhkoahtaumataudin riski oli miehillä ja naisilla samanlainen”, sanoo vastaava tutkija Anna Pulakka.
”Terveydenhuollon ammattilaisten olisi hyvä kysyä myös varhaislapsuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten keskosuudesta, kun heidän vastaanotolleen tulee aikuisia, joilla on kroonisia hengitystieoireita”, toteaa tiimipäällikkö, professori Eero Kajantie.
Tupakointi tuskin selittää keskosena syntyneiden suurempaa riskiä keuhkosairauksille
Tutkimuksen tuloksia eivät selittäneet sellaiset keskosuuteen sekä astmaan ja keuhkoahtaumatautiin mahdollisesti liittyvät seikat, kuten vanhempien sosioekonominen asema, äidin ikä tai sairastama astma, raskauteen liittyvät häiriöt tai äidin tupakointi raskauden aikana.
”Meillä ei ollut tietoa tutkimuksessa mukana olleiden tupakoinnista. Aikaisempien tutkimusten mukaan keskosina syntyneet eivät keskimäärin kuitenkaan tupakoi sen yleisemmin kuin täysiaikaisina syntyneet, joten tupakointi tuskin selittää keskosten suurempaa riskiä astmaan ja keuhkoahtaumatautiin aikuisuudessa”, kertoo professori Kari Risnes Norjan teknillis-luonnontieteellisestä yliopistosta (NTNU). ”Tupakointi on kuitenkin astman ja erityisesti keuhkoahtaumataudin riskitekijä, joten tupakoinnin lopettaminen on tärkeää kaikille.”
Keskostutkimukset selvittävät, miten elämän varhaisvaiheet vaikuttavat terveyteen
Keskosina syntyneitä tutkimalla saadaan selville, miten elämän varhaisvaiheet vaikuttavat myöhempään terveyteen. Keskosten ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä, ja nykyään noin 90 prosenttia pienimmistäkin keskosista selviää elossa. Suomessa arvioidaan olevan elossa noin 20 000 aikuisikään ehtinyttä entistä pikkukeskosta.
Tuore tutkimus tehtiin THL:n, Oulun yliopiston ja NTNU:n yhteistyönä. Tutkimus käsitti yhteensä yli 2,6 miljoonaa suomalaista ja norjalaista. Tutkimuksen tiedot kerättiin kansallisista rekistereistä, joista seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1987–1998 ja Norjassa vuosina 1967–1999 syntyneitä. Heidän erikoissairaanhoidon käynneistään saatiin tietoa 29-vuotiaaksi saakka Suomessa ja 50-vuotiaaksi saakka Norjassa.
Koska tutkimuksen aineisto koostui erikoissairaanhoidossa hoidetuista sairauksista, tutkimuksessa eivät näy kaikki astman ja keuhkoahtaumataudin diagnoosit vaan lähinnä vakavimmat tautimuodot.
Tutkimus oli osa RECAP-hanketta (Research on European Children and Adults Born Preterm) ja sen pohjoismaista NORDCAP-osuutta (Nordic Children and Adults Born Preterm). Pääosa rahoituksesta tuli Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Muita rahoittajia ovat Suomen Akatemia ja monet suomalaiset ja norjalaiset säätiöt.
Lähde:
Preterm birth and asthma and COPD in adulthood: a nationwide register study from two Nordic countries. Anna Pulakka, Kari Risnes, Johanna Metsälä, Suvi Alenius, Katriina Heikkilä, Sara Marie Nilsen, Pieta Näsänen-Gilmore, Peija Haaramo, Mika Gissler, Signe Opdahl, Eero Kajantie. European Respiratory Journal Jan 2023, 2201763; DOI: 10.1183/13993003.01763-2022
Keskosina syntyneet lapset ja aikuiset - yhteispohjoismainen tutkimushanke (NORDCAP)
Research on European Children and Adults Born Preterm (RECAP)