Tutkimus lääkärien kokemuksista: Potilastietojärjestelmissä on edelleen kehitettävää

Lääkärit pitävät suomalaista ESKOa selvästi toimivimpana potilastietojärjestelmänä. Se sai kouluarvosanakseen 8,7 potilastietojärjestelmiä käsittelevässä tutkimuksessa. Keskiarvoksi järjestelmät saivat tyydyttävän 6,7. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimus toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimusryhmässä oli mukana tutkijoita Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Lääkäriliitosta.

Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2017. Lähes kaikkien järjestelmien arvosanat ovat siihen verrattuna joko parantuneet tai pysyneet ennallaan.

”Huolimatta osittain myönteisestä kehityksestä hyvään käytettävyyteen on vielä matkaa. Käytettävyyden parantaminen on välttämätöntä, sillä huonosti toimivat tietojärjestelmät hidastavat toimintaa ja voivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Hankalat ja huonosti toimivat tietojärjestelmät ovat edelleen yksi suurimmista lääkärin työn kuormitustekijöistä”, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Arvosanat nousivat terveyskeskuksissa ja yksityissektorilla. Sen sijaan sairaaloiden tietojärjestelmien keskiarvo laski. Apotti oli ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa, ja se sai heikoimman yleisarvosanan.

Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen muistuttaa, että järjestelmät eivät ole ainoastaan tiedon kirjausalustoja tai tietoarkistoja, vaan keskeinen työkalu päivittäisiin potilaskontakteihin.

”Uusien tietojärjestelmien käyttöönoton yhteydessä kokemuksissa korostuvat paitsi itse tietojärjestelmään liittyvät piirteet, myös tietojärjestelmän taustalle ajateltu toiminnan organisointimalli ja tuohon malliin liittyvät muutokset”, Reponen sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lääkärien kokemuksia Kanta-palveluiden käytöstä. 51 prosenttia vastaajista nimesi tiedonhaun hankaluuden Kanta-järjestelmästä yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Edellisessä tutkimuksessa vastaava luku oli 41 prosenttia.

Kanta-palvelujen käyttö on yleistynyt edellisen tutkimuksen jälkeen selvästi. Yli puolet terveyskeskusten lääkäreistä käytti Kantaa päivittäin.

”Kehityssuunta on ilahduttava sillä Kanta-palvelut osaltaan mahdollistavat tiedonvaihtoa julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä”, toteaa tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Sähköiseen tutkimukseen sai kutsun 19142 alle 65-vuotiasta lääkäriä. Kyselyyn vastasi heistä noin neljännes, 4683 lääkäriä, jotka edustavat hyvin perusjoukkoa.

Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2021 -tutkimuksen ennakkotuloksista materiaalia:

https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/tyo-olot-ja-hyvinvointi/

Lähde: Suomen Lääkäriliiton tiedote 3.6.2021

Viimeksi päivitetty: 3.6.2021