Tutkimus: Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulututkinnon suorittaneista suurin osa jää maakuntaan - kansainvälisten opiskelijoiden osalta pitovoimaa kehitettävä
Tutkimus toteutettiin osana Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kerttu Saalasti -säätiön rahoittamaa Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hanketta. Valmistuneiden tutkintotiedot koottiin Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön ja Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön tutkintorekistereistä ja yhdistettiin Digi- ja väestötietoviraston asuinhistoria- ja kotikuntahistoriarekistereihin. Aineisto sisälsi yhteensä noin 58 800 korkeakoulututkintoa, joista noin 1870 oli kansainvälisten opiskelijoiden suorittamia. Maakuntien välisessä vertailussa käytettiin Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastotietoja koulutusmaakunnassaan asuvien osuuksista vuosina 2009–2022. Tutkimuksen toteuttivat projektitutkija, väitöskirjatutkija Niina Kotavaara, tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara, projektitutkija, väitöskirjatutkija Marton Magyar ja kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.
Pohjois-Pohjanmaan pitovoima on vahva - pohjoispohjanmaalaiset jäävät kotimaakuntaansa
Yli 60 % Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulututkinnon vuosina 2000–2021 suorittaneista jäi valmistumisen jälkeen maakuntaan. Maakunnan pitovoima oli korkein ICT-alalla. Pohjois-Pohjanmaan pitovoima oli maakuntien välisessä vertailussa Suomen toiseksi korkein Uudenmaan jälkeen. Pohjois-Pohjanmaalle jääneet myös pysyivät maakunnassa pitkään: 84 % Pohjois-Pohjanmaalle jääneistä asui maakunnassa edelleen 10 vuoden kuluttua valmistumisesta. Vain harva maakunnan ulkopuolelle muuttaneista palasi takaisin.
Tutkimus osoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan vahva pitovoima nojaa maakunnasta kotoisin oleviin nuoriin: noin 71 % maakuntaan jääneistä oli kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ja yhteensä noin 90 % Pohjois-Suomesta. Kotimaakunnassan korkeakoulututkinnon suorittaneista pohjoispohjanmaalaisista yli 80 % jäi valmistumiseen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle ja yli puolet heistä kotiseutukuntaansa. Pohjois-Pohjanmaan seutukunnat, erityisesti Oulun seudun ja Oulunkaaren ulkopuolella, onnistuivat houkuttelemaan maakunnan korkeakouluista pääasiassa seutukunnasta kotoisin olevia valmistuneita. Tutkimuksessa verrattiin valmistuneiden asuinpaikkoja heidän kotikuntaansa 18-vuotiaana. Tulokset osoittavat, että korkeakoulutetun työvoiman saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla kytkeytyy tiiviisti maakunnan ja sen seutukuntien sekä koko Pohjois-Suomen syntyvyyden kehitykseen.
Valmistuneet valitsevat asuinpaikkansa pian valmistumisen jälkeen, myöhemmin liikkuvuus on vähäistä
Tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulutetut valitsevat asuinpaikkansa vuoden kuluessa valmistumisesta. Tämän jälkeen valmistuneet eivät yleensä enää muuta maakunnan sisällä alueelta toiselle: 79 % Pohjois-Pohjanmaalle jääneistä asui 10 vuoden kuluttua valmistumisesta samassa seutukunnassa ja 69 % samassa kunnassa kuin vuosi valmistumisen jälkeen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkeakoulutettujen houkutteluun sekä korkeakoulutettujen ja työnantajien välisten kontaktien luomiseen kannattaa panostaa jo opiskeluaikana tai viimeistään heti valmistumisen jälkeen. “Maakunnasta poismuuttaneiden takaisin houkutteleminen näyttää olevan vaikeaa, ja maakunnan sisälläkin asuinpaikka vakiintuu pian valmistumisen jälkeen. Lisäksi vastavalmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden poismuutot ovat suhteellisesti lisääntyneet jonkin verran viime vuosina”, projektitutkija Niina Kotavaara kertoo.
Oulun yliopisto tuotti korkeakoulutettua työvoimaa Pohjois-Pohjanmaata ja pohjoista Suomea laajemmalle alueelle, kun taas ammattikorkeakouluista sijoituttiin pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalle. Noin puolet kaikista tutkinnon suorittaneista sijoittui valmistumisen jälkeen Oulun seudulle. Muiden Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien osuus jäi pienemmäksi: vain 12 % valmistuneista sijoittui muualle maakuntaan. Muihin Pohjois-Pohjanmaan seutukuntiin sijoittui pääasiassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.
Pohjois-Pohjanmaan pitovoima kansainvälisten opiskelijoiden suhteen on jonkin verran laskusuunnassa
Kansainvälisten opiskelijoiden suorittamien korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut erityisesti Oulun yliopistossa. Yli kolmasosa kaikista kansainvälisten opiskelijoiden suorittamista tutkinnoista tehtiin ICT-alalla, ja alalta valmistuneita myös jäi maakuntaan määrällisesti eniten. Yli 90 % kansainvälisistä opiskelijoista asui vuosi valmistumisen jälkeen Suomessa: 58 % Pohjois-Pohjanmaalla ja noin 33 % muualla Suomessa, pääasiassa pääkaupunkiseudulla.
Maakunnan ulkopuolelle eli muualle Suomeen ja ulkomaille muuttaneiden kansainvälisten opiskelijoiden osuus kasvoi valmistumisesta kuluvan ajan kasvaessa. Lisäksi vastavalmistuneiden poismuutot ovat jonkin verran lisääntyneet eli Pohjois-Pohjanmaan pitovoima näyttää olevan jonkin verran laskusuunnassa. Koulutusmaakunnassa asuvien osuus pysyi silti Suomen kolmanneksi korkeimpana Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen.
Kansainväliset opiskelijat sijoittuivat maakunnan sisällä pääasiassa Ouluun. Oulun seudun ulkopuolelle muihin Pohjois-Pohjanmaan seutukuntiin sijoittui vain noin 3 % kansainvälisistä opiskelijoista. Lähes kaikki heistä olivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, ja noin puolet oli valmistunut Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä.
Kotavaaran mukaan tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta konkreettisille toimenpiteille, joiden avulla voidaan tukea Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden kansainvälisten opiskelijoiden sijoittumista valmistumisen jälkeen maakuntaan, erityisesti Oulun seudun ulkopuolelle.
Julkaisu: Kotavaara, Niina; Kotavaara, Ossi; Magyar, Marton; Niinikoski, Eija-Riitta: Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2000-2021 korkeakoulututkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen: Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hankkeen osaraportti. Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja, Oulun yliopisto 4/2024.