Tutkimus: Pohjois-Pohjanmaalla on paljon kuntia, joissa yritystoiminnan kasvu on ollut vahvaa – väestönkehitykseen liittyy haasteita
Tutkimuksessa tuotettiin tietoa Pohjois-Pohjanmaan väestörakenteen, alueellisen liikkuvuuden, työssäkäynnin ja työvoiman saatavuuden sekä yrittäjyyden, yritysten perustamisaktiivisuuden ja kasvun teemoista. Tarkasteluissa yritystoiminnan kasvun alueina erottuu Oulun seudun lisäksi joukko Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kuntia ja esimerkiksi Kuusamo.
Uusia alueellisia indikaattoreita ja kehityskuvatietoa Pohjois-Pohjanmaalta
Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hanke on tuottanut alueellisia analyysejä ja uusia indikaattoreita tietojohtamisen välineiksi.
Työikäisen väestön kasvun keskittyessä Oulun seudulle muut keskukset näyttäytyvät osin pitovoimaisina, mutta osalle alueista väestön kehitys on selkeä haaste. Useimmissa pienemmissä kunnissa työikäinen väestö on selkeästi vähentynyt ja kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut erityisesti suurimmissa keskuksissa, kuten Oulussa ja Raahessa, mutta myös Kuusamossa, Kalajoella ja Ylivieskassa. Pendelöinti on voimakasta Oulun alueelle sekä Raaheen, mutta vahva vastavuoroinenpendelöinti Pohjois-Pohjanman eteläosassa kuntien kesken merkittävässä mittakaavassa on erityisesti huomion arvoista.
Yritystoiminta kotipaikkayritysten perusteella tarkasteltuna on voimakkaimmin keskittynyt Oulun alueelle, jonne myös kasvu on painottunut. Yritystoiminnan kasvua on kuitenkin ollut 2013–2022 tarkastelujaksolla vahvasti useissa maaseutumaisissa kunnissa muun muassa rakentamisen ja teollisuuden aloilla. Kasvussa on kuitenkin merkittäviä alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon kuntia, joissa yritystoiminnan kasvu on ollut vahvaa, mutta joissa on osin haasteellinen väestönkehityksen toteuma ja ennuste. Lisäksi useat pienemmät kunnat kamppailevat yritysten kasvun haasteiden ja toimialojen yksipuoleisuuden sekä väestökehityksen haasteiden kanssa.
Analytiikan ja uusien indikaattorien tuottamisessa hyödynnettiin kattavasti eri aineistokokonaisuuksia, mukaan lukien Tilastokeskuksen avoimesti saatavissa olevat väestö- ja pendelöintitilastot, Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tuottaman yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), Telia Crowd Insights matkapuhelinten paikannusdata sekä Tilastokeskuksen yritystasoinen FIRM_ENTRE mikroaineisto.
Tarkastele kehitystrendejä interaktiivisessa dashboardissa
Raporttijulkaisu rinnalle tuotettiin interaktiivinen dashboard ”Tilastokatsaus Pohjois-Pohjanmaan alueellisiin elinvoimatekijöihin”. Dashboard tarjoaa monipuolisen katsauksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinorakenteesta, yritysten kasvusta, yritystuista, väestörakenteesta ja pendelöinnistä. Dashboard tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella ja vertailla tietoja eri alueilta dynaamisesti eri näkökulmista.
Dashboard sisältää yritysten lukumäärän, liikevaihdon, työpaikat toimialoittain päätoimialatasolta koko viisiportaisen luokituksen kaikilta tasoilta koko maakunnasta vuosina 2013, 2018, 2022. Vastaavat tiedot on tuotettu seutukuntatason alueellisena tarkasteluna vuodelta 2022.
Parhaan tietomme mukaan hanke on tuottanut uuden tarkastelutavan kasvun alueellisesta ja ajallisesta tarkastelusta summaamalla liikevaihdoltaan tai henkilötyövuosiltaan kasvavien yritysten kasvun määrän. Tämä tarkastelu rajaa toimialakohtaisen kasvun tarkastelun siis vain kasvuyrityksiin. Lisäksi dashboardissa on toimialoittain summatut tiedot vuonna 2022 perustetuista yrityksistä, yritystukien aikasarjatieto 2013–2021 sekä alueellinen jakauma tuoreimmilla tiedoilla. Mukana on myös työikäisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön sekä pendelöinnin ja asuinkunnassa työssäkäynnin trendejä.
Julkaisu: Kotavaara, Ossi: Björk, Pauliina; Kotavaara, Niina; Magyar, Marton; Meriläinen, Iikka; Niinikoski, Eija-Riitta (2024.) Datapohjaiset indikaattorit työvoiman saatavuuden ja yritysten kehityskuvan alueellisessa tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaalla. Muuttuvan Pohjois-Pohjanmaan yhteisoppiva tietojohtaminen 2030 -hankkeen osaraportti 2. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 6/2024.