Tutkimus tunnisti kaksi uutta lapsuuden painoindeksin kehitystyyppiä
Painoindeksi on laajalti käytetty mittari painon arviointiin. Se voidaan laskea jakamalla henkilön paino hänen pituutensa neliöllä.
Osana eurooppalaista LongITools-projektia tehty tutkimus tarkastelee, kuinka lasten painoindeksi voi kehittyä eri tavoin yksilöiden välillä. Tutkijat hyödynsivät tietoja lähes 6 200 lapsesta kahdesta laajasta väestöaineistosta, Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohorteista. He tarkastelivat lasten painindeksiä tietyin väliajoin, 3 kuukaudesta 16 vuoteen. Tulokset paljastavat mielenkiintoisia eroja lasten kehityksessä eri aikoina syntyneiden välillä.
Aikuisilla painoindeksin muutokset liittyvät tyypillisesti painon muutoksiin, mutta lapsilla painoindeksi elää jatkuvasti sekä pituuden että painon muuttuessa. Lapsilla painoindeksi lähtee tyypillisesti jyrkkään nousuun pian syntymän jälkeen, ja ensimmäisen ikävuoden lopulla lapset saavuttavat maksimaalisen painoindeksin ennen kuin se lähtee laskuun. Tyypillisesti 4–6 vuoden iässä painoindeksi saavuttaa alimman tasonsa, jonka jälkeen se lähtee toisen kerran nousuun kohti aikuisiän tasoa.
Uudessa tutkimuksessa painoindeksin kehitystyypeissä havaittiin kolme selvästi erottuvaa profiiliia sekä tytöillä että pojilla. Tyypin 1 -käyrät vastaavat edellä kuvattua profiilia, jota on kuvattu laajasti myös tutkimuskirjallisuudessa. Kaksi uutta – tyyppi 2 ja tyyppi 3 – eivät ole aiemmin olleet esillä tutkimuskirjallisuudessa. Ne eroavat tyyppi 1 -käyrän profiilista siinä, kuinka hitaasti tai nopeasti painoindeksi muuttuu ajan myötä. Tutkijoiden tiedossa ei ole aiempaa tutkimusta, joka olisi käsitellyt lasten painoindeksikäyrien eroja ajan suhteen.
”Tulokset vahvistavat kliinikoiden käsitystä, että pelkkä painoindeksi ei ole riittävä mittari lasten painon arviointiin. Kiinnostavaa oli myös, että käyrätyyppien yleisyydessä havaittiin ero syntymäkohorttien välillä. Tässä tutkimuksessa emme onnistuneet selittämään, mikä vaikuttaa siihen, kasvaako lapsi vaikkapa tyypin 1 tai 2 käyrällä. Vastauksia voisi hakea yhteiskunnassa ja lasten kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista 20 vuoden aikana näiden kahden kohortin välillä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Anni Heiskala Oulun yliopistosta.
Erilaiset profiilit lapsuuden painoindeksin kehityksessä
Tyyppi 1 edustaa yleisesti tunnettua lapsuuden painoindeksin kehityskäyrää.
Tyypin 2 käyrät nousevat jyrkemmin ennen vauvaiän painoindeksihuippua sekä laskevat sen jälkeen. Vauvaiän painoindeksihuippu tapahtuu samaan aikaan kuin tyypin 1 käyrillä, mutta tämän jälkeen nähtävä alin kohta jatkuu pidempään kuin tyypin 1 käyrillä. Tyypin 3 käyrien kehitys tapahtuu ajallisesti suurin piirtein kuten tyypin 1 käyrillä, mutta profiilit ovat epäsäännöllisempiä eivätkä niin selkeitä kuin muissa tyypeissä.
Lisäksi Tyypin 2 profiilien yleisyydessä havaittu ero vuonna 1966 ja 1985–86 syntyneiden välillä viittaa mahdolliseen sukupolvien väliseen muutokseen siinä, kuinka lasten painoindeksi kehittyy heidän kasvaessaan. Ympäristön ja yhteiskunnan muutokset sukupolvien välillä – mm. ravitsemuksessa, sosiaaliturvan saatavuudessa ja perusterveydenhuollon käytännöissä – voivat selittää tämän.
”Tutkimus osoittaa, että kehityksemme ajoituksessa on eroja, jotka tulisi paremmin huomioida lapsuuden painoindeksin tutkimuksessa. Kehitystyyppien tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään painoindeksin yksilöllistä vaihtelua, mikä on tärkeää lihavuuden ehkäisyn ja hoidon kohdentamisessa”, Anni Heiskala sanoo.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Obesity -lehdessä.