Tutkimusryhmä etsii keinoja suun terveyden parantamiseksi
Työllä on merkitystä, sillä suomalaisten hampaidenhoito ei esimerkiksi koululaiskyselyiden mukaan ole sillä tasolla kuin syytä olisi. Koululaisille suunnatuissa kyselyissä suomalaiset ovat jo pitkään olleet muita Pohjoismaita jäljessä hampaiden harjauksessa, eikä suunta ole paranemaan päin.
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on tarttunut hampaiden omahoidon haasteisiin verkkopohjaisella sovelluksella.
"Kyseessä on optoelektroniikkan ja biometriikan asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kehitettävä kokonaisuus, joka on vielä prototyyppivaiheessa. Ajatuksena on, että kyselyyn perustuvan riskianalyysin lisäksi sovellus pystyisi mobiililaitteella otettujen kuvien perusteella tunnistamaan käyttäjänsä henkilökohtaiset, yleisimpien suusairauksien riskit. Vastauksena käyttäjä saisi juuri hänelle räätälöidyt suunhoito-ohjeet", kertoo tutkimusryhmän vetäjä, hammaslääketieteen tohtori Saujanya Karki.
Huomio ennaltaehkäisyyn
Suomalaisten kolme tyypillisintä suusairautta ovat iensairaudet, karies ja hampaiden erosiivinen kuluminen. Nämä olisivat myös ehkäistävissä omahoidolla - ja oletettavasti myös kustannuksia säästyisi.
"Suun ongelmien on tutkitusti todettu olevan yhteydessä useisiin vakaviin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin, Alzheimerin tautiin, hengitystiesairauksiin ja diabetekseen. Suu on kaiken terveyden lähtökohta", Karki tiivistää.
Kaikkien ideat arvokkaita
Kansainvälisessä tutkimusryhmässä on yhteensä noin kymmenen jäsentä ja lisäksi väitöskirjan ja opinnäytteen tekijöitä eri tieteenaloilta. Koneoppiminen ja tekoäly ovat keskeisessä roolissa.
Nepalista vuonna 2017 Ouluun muuttanut Karki on saanut tutkimusryhmältään ja opiskelijoilta kiitosta innostavasta johtamisesta ja opettamisesta.
"Suomessa ei ole hierarkiaa. Kaikkien ideoita arvostetaan, ja se on ollut motivoivaa. Työskentely monitieteisessä tutkimusryhmässä ja tekoälyosaajien kanssa on todella kiinnostavaa", Karki sanoo.
Suun terveyden digiloikka parantaisi hammashuollon palvelujen saavutettavuutta maantieteellisesti ja ajallisesti.
"Ennaltaehkäiseviä ohjeita voisi saada nopeasti ja asuinpaikasta riippumatta. Kuka tahansa, jolla on mahdollisuus käyttää kännykkää, voisi käyttää sovellusta", sanoo tutkimusryhmän jäsen, professori Marja-Liisa Laitala.
Toistaiseksi sovellusta on pilotoitu yläasteikäisillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Tutkijat näkisivät sen hyödyt myös esimerkiksi vanhusten kotihoidossa.
"Kohderyhmää ovat ihan kaikki ihmiset, mikä on toisaalta myös haastavaa. Konkreettiset, räätälöidyt omahoito-ohjeet voisivat liittyä paitsi suuhygieniaan, myös ruokavalioon, hampaiden lankaamiseen tai tupakanpolton lopettamiseen. Myös hammashoitopelkoa kartoitetaan kyselyosiossa ja annetaan työkaluja siihen", Laitala kertoo.
Tutkimusryhmä hakee parhaillaan jatkorahoitusta hankkeelle.
Tutkimusryhmä on tähän mennessä saanut rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta (EAKR-rakennerahasto), Suomen lääketieteen säätiöltä ja Oulun yliopistolta sekä henkilökohtaisia apurahoja mm. Suomen hammaslääkäriseura Apollonialta ja Kulttuurirahastolta.
Teksti: Kati Valjus