Uusi tutkimus selvitti oppilaitoksissa yöllisen ilmanvaihdon sammutuksen vaikutuksia koettuun sisäilman laatuun ja terveyteen

Sisäilmayhdistyksen aikaisemmin julkaisema Hyvä sisäilma - suositus ilmanvaihdosta rakennuksen käyttöajan ulkopuolella on herättänyt talotekniikan alalla kiivasta keskustelua. Arvostetussa Energy and Buildings -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin yöllisen ilmanvaihdon sammutuksen vaikutuksia sekä mitattuun että koettuun sisäilman laatuun ja terveyteen koulu- ja päiväkotirakennuksissa.

Ilmanvaihdon osuus palvelurakennuksen lämpöenergian kokonaiskulutuksesta on tyypillisesti 20–50 prosenttia. Toimintatavan muutos, jossa ilmanvaihto suljettiin yöaikana kokonaan ja kytkettiin takaisin päälle kaksi tuntia ennen käyttöajan alkua, johti keskimäärin 26 prosentin laskennalliseen ilmanvaihtoon liittyvän lämmitysenergian säästöön tutkimuskohteissa. ”Tarpeenmukaisella jaksottaisella ilmanvaihdolla saavutetaan sähkö- ja lämpöenergiankulutuksessa säästöjä, jolla luonnollisesti on vaikutuksia myös energiantuotannon hiilidioksidipäästöihin laajemmassa mittakaavassa”, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pentti Kuurola toteaa.

Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ilmanvaihdon öisellä pysäyttämisellä ja oppilaiden tai henkilökunnan kokeman sisäilman laadun ja terveyden välillä

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilmanvaihdon sammuttaminen yöaikana ei vaikuttanut negatiivisesti koettuun sisäilman laatuun tai terveyteen rakennuksen käyttöaikana päivällä. Huomioitava on kuitenkin, että tutkimuskohteissa ei tiedetty olevan kosteus- tai homevaurioita tai muitakaan hallitsemattomia sisäilman laatuun vaikuttavia epäpuhtauslähteitä. ”Esimerkiksi vauriokohteissa ja uusissa rakennuksissa, joissa rakennusmateriaalien päästöt ovat vielä koholla, on ilmanvaihdon käyttöajat määriteltävä tapauskohtaisesti”, muistuttaa Tampereen yliopiston professori ja Oulun yliopiston dosentti Juha Vinha.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopiston rakennusfysiikan ja Oulun yliopiston rakennusterveyden tutkimusryhmien kanssa. 12 koulu- ja päiväkotirakennuksessa tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin ilmanvaihdon yöaikaisen sammuttamisen vaikutusta käyttöaikaiseen sisäilman laatuun, mukaan lukien hiilidioksidi, pienhiukkaset ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet sekä lämpötila ja suhteellinen kosteus. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoja oppilaitosten henkilökunnan sekä pienten lasten vanhempien täyttämillä standardoiduilla kyselylomakkeilla koetusta sisäilman laadusta ja terveysoireista.

Tutkimuksessa korostuu, että ilmanvaihtoa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon sekä energiatehokkuus että terveellisyys

Uusi tutkimus tuo arvokasta tietoa käynnissä oleviin keskusteluihin rakennusten energiatehokkaasta toiminnasta ja sisäilman laadun hallinnasta. Siinä korostetaan mahdollisuuksia kehittää energiaa säästäviä ilmanvaihtostrategioita oppilaitoksissa vaarantamatta sisäilman laatua ja käyttäjien terveyttä. Kuurola summaa: "Tutkimuksemme tarjoaa lisää todisteita siitä, että ilmanvaihdon sammuttaminen käyttöajan ulkopuolella ei vaaranna sisäilman laatua koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Tämä vaikuttaa rakennusten energiatehokkaaseen toimintaan, sillä sen avulla oppilaitokset voivat vähentää energiankulutusta säilyttäen samalla terveellisen sisäympäristön."

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin raportoitujen oireiden, kuten silmien ärsytys ja iho-oireiden sekä sisäilman epäpuhtauspitoisuuksien välillä tilastollisia yhteyksiä, mutta nämä yhteydet eivät liittyneet ilmanvaihdon käyttöajan muutoksiin. Mitatuissa sisäilman laatuparametreissa oli myös joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja verrattaessa tuloksia ennen ja jälkeen käyttöajan muutoksen, mutta erot olivat pieniä ja selittyivät mahdollisesti ulko-olosuhteiden eroilla, eivätkä vaarantaneet sisäilman laatua rakennuksen käyttöaikana. Vaikka nämä havaitut yhteydet eivät olleetkaan yllättäviä, ne osoittavat ilmanvaihdon ja sisäilmaston monimutkaisen vuorovaikutuksen.

Tutkimus toteutettiin osana professori Juha Vinhan johtamaa Future Spaces -tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on parantaa palvelu- ja liikerakennusten sisäilman laatua. Hanketta rahoittivat Business Finland, Tampereen yliopisto, VTT sekä mukana olleet yritykset. Oulun yliopiston tekemää tutkimusta rahoitti myös Suomen Akatemia.

Pentti Kuurola, Tuomas Raunima, Joonas Ketko, Oluyemi Toyinbo, Juha Vinha, Ulla Haverinen-Shaughnessy. Reduced night ventilation did not impair indoor air quality for occupants in a sample of Finnish school and daycare buildings, Energy and Buildings, Volume 297, 2023, https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2023.113470