Uusi väestöterveystieteen maisteriohjelma yhdistää lääketieteen ja datatieteet

Epidemiologian ja biolääketieteellisen datatieteiden koulutusohjelmassa opiskelijoille kasvatetaan syvä ymmärrys sekä epidemiologiasta että data-analytiikasta sairauksien leviämisen ymmärtämiseen ja innovaatioiden kehittämiseen.

Eri tieteenaloja yhdistävä koulutus tuottaa kansanterveyden asiantuntijoita, jotka pystyvät analysoimaan ja ennustamaan sairauksien esiintyvyyttä ja seurauksia koko väestön tasolla. Valmistuneet ovat keskeisiä osaajia esimerkiksi kansansairauksien kuten diabeteksen ja masennuksen esiintymisen tai altistavien tekijöiden kartoittamisessa, ja koronan kaltaisissa pandemioissa heistä on myös pula THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan.

Maisteriohjelma on suunniteltu lääketieteellisen tiedekunnan elinikäisen terveyden tutkimusyksikössä. Mukana suunnittelussa ovat olleet Susanna Pirttikangas , datatieteen dosentti ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tekoälyaktiviteettien koordinaattori sekä Jouko Miettunen, kliinisen epidemiologian professori ja Oulun yliopiston tutkijakoulun varadekaani.

Monialaisia osaajia tarvitaan lisää

”Voi melko varmasti sanoa, että COVID-19 lisää kiinnostusta ja rahoitusta lääketieteelliseen tutkimukseen”, Miettunen sanoo. Epidemiologian ja datatieteen maisterit voivat työllistyä myös ICT-alalle, jonka osaajapula koskee myös terveysteknologiaa. Pirttikankaan mukaan datan määrää kasvaa kaikkialla, koska kaikki asiat digitoidaan: ”Dokumentit, puhe, elintoiminnot, tunteet ja jopa erilaiset prosessit tuodaan koneluettavaan muotoon - nykyään pystytään mallintamaan ja tulostamaan elimiä!”

Tätä dataa pitää pystyä myös analysoimaan koneellisesti. Ennen eri tutkimusalueilla hyödynnettiin perinteistä tilastotiedettä, nykyään tarvittava osaaminen sisältää datatiedettä, johon kuuluu data-analytiikkaa ja myös tekoälyä. Valmistuneilla on oltava käsitys datan laadusta, matemaattisista malleista ja niiden soveltamisesta erilaisten ilmiöiden kuvaamisessa. Näin voidaan esimerkiksi selvittää tilannekuva ja rakentaa korrelaatioita ja assosiaatioita, joiden avulla ennustetaan sairauksien leviämistä.

Työllisyysnäkymät ovat erinomaiset. Uudet maisterit päätyvät esimerkiksi terveyteen liittyviin hallinto- tai koulutustehtäviin, tutkijaksi tai tutkimushallintoon. Oulun kansainvälinen eHealth-yhteisö on vilkas ja siellä on myös paljon osaajatarpeita samoin kuin monissa ICT-ekosysteemeissä. ”On arvioitu esimerkiksi, että valmistavassa teollisuudessa jo 50 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä jossain kohti tuotantoaan”, Pirttikangas sanoo. Ala tuottaa jännittäviä innovaatioita, ja esimerkiksi Oulun yliopiston tutkija Denzil Ferreira on mukana kehittämässä muun muassa koronavilkun teknologiaa.

Uuden koulutuksen kansainvälisyys ja englanninkielisyys on luontevaa, sillä Suomessa lääketieteen tutkimuksessa ja ICT-puolella työkieli on usein englanti. ”Haluan korostaa, että kun kotimaiset tai kansainväliset opiskelijat tulevat meille, he eivät tule vain Ouluun tai Suomeen vaan keskelle Eurooppaa, ja kansainvälisen kehitystyön ytimeen useissa eurooppalaisissa tutkimusprojekteissamme”, toteaa Miettunen. ”Lisäksi Oulu ja suomalainen yhteiskunta ovat vakaita ja turvallisia, mikä on monille yhä tärkeäpää. Ja elämme hyvin luonnonläheisesti, täällä voi helposti vaikka hiihtää ja Lappi on lähellä”, Pirttikangas hymyilee.

Monipuoliset suuntautumismahdollisuudet

Koulutukseen kuuluu kursseja esimerkiksi datatieteistä ja erilaisista epidemiologian osa-alueista ja tutkimusasetelmista. Koulutuksessa hyödynnetään myös kansainvälisesti ainutlaatuisia Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistoja. ”Näin pitkään jatkuneita ja laajoja väestötutkimuksia on todella vähän. Niissä seurataan ihmisiä raskaudesta lähtien elinkaaren mukana. Kansanterveydelliset sairaudet tulevat usein esiin vasta myöhemmin, ja voimme tutkia esimerkiksi, mitkä raskausajan riskitekijät ennustavat sairastumista nuoruudessa tai keski-iässä”, Miettunen kuvaa.

Tiedekunnat yhteistyöverkostoineen pystyvät tarjoamaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan opintoja tekoälyn johdantokursseista koneoppimisen syventäviin opintoihin. Hakijoilla oletetaan olevan soveltuva tausta, esimerkiksi lääketieteen lisensiaatin tai luonnontieteiden maisterin tutkinto.

Lue lisää ja hae Epidemiology and Biomedical Data Science -tutkinto-ohjelmaan.

Haku Oulun yliopiston englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin on 7.-20.1.2021.

Kuvateksti: Uuden koulutuksen suunnittelijoita Susanna Pirttikangasta ja Jouko Miettusta yhdistävät matematiikan ja tilastotieteen osaamisen lisäksi ymmärrys poikkitieteellisen osaamisen tärkeydestä ja tarpeesta.

Kuva Mikko Törmänen, teksti Kaisu Koivumäki.