Uusi vieraslajihyönteinen löydetty Suomesta

Oulun yliopiston tutkijat löysivät Helsingistä Haagan alppiruusupuistosta uuden vieraslajihyönteisen. Pistiäisen suomenkieliseksi nimeksi on suunnitteilla atsaleavarviainen tai atsaleapistiäinen. On hyvin todennäköistä, että uusi hyönteinen on levinnyt muuallekin Suomeen puutarhoissa suosittujen alppiruusujen mukana. Tulokas ei uhkaa Suomen luonnonvaraisia alppiruusuja.
Uusi pistiäinen on noin sentin pituinen ja aika keltainen, ja sillä on lasinkirkkaat siivet.
Uusi pistiäinen on noin sentin pituinen ja aika keltainen, ja sillä on lasinkirkkaat siivet. Kuva Miikka Friman.

Uusi hyönteislaji löytyi Suomesta kolmantena maailmassa: aiemmat havainnot ovat Tšekistä vuodesta 2010 ja Yhdysvalloista 1970-luvulta lähtien. ”Lajin alkuperä ei ole tiedossa, kertoo uuden vieraslajin löytänyt hyönteistutkija, Oulun yliopiston yli-intendentti Marko Mutanen. Hyönteisen tieteellinen nimi on Euura lipovskyi.

Lajin lentokykyiset aikuiset ja myös toukat syövät vain pehmeälehtisten atsalea-lajien lehtiä ja kukkia – ja ne voivat syödä kasvin lehdettömäksi. Uusi pistiäinen ei kuitenkaan syö suosituimpia kovalehtisiä alppiruusuja eikä se uhkaa Suomen luonnonvaraisia alppiruusuja: suopursua ja lapinalppiruusua.

Tutkijoiden mukaan tästä tulokkaasta ei ole syytä erityisesti huolestua: ”On lähes varmaa että laji ei tule uhkaamaan kotimaista lajistoa vaan on uhka lähinnä toisille vieraslajeille”, Mutanen selventää.

Uusi pistiäinen on noin sentin pituinen ja aika keltainen, ja sillä on lasinkirkkaat siivet. Se ei ole ihmiselle lainkaan vaarallinen. Toukka on lähes kokovihreä.

Uusi pistiäinen löytyi, kun Mutanen kollegoineen etsi systemaattisesti sahapistiäisiä Suomen ja Fennoskandian lajistoa käsittelevää uutta kirjaa varten, jota ympäristöministeriö rahoittaa. Tutkijat olivat tietoisia Tšekistä tavatusta alppiruusulla elävästä lajista. Mennessään lauantaina 11.6.2022 puistoon, tutkijat pian löysivät atsaleoja syöviä aikuisia hyönteisiä. ”Puistossa oli paljon yleisöä ja moni kiinnostui touhuistamme, joten päädyimme pitämään spontaanisti puistoluentoa. Pian yleisön edustaja ensimmäisenä löysi myös hyönteisen toukan”, Mutanen kertoo.

Atsaleapistiäinen on ilmeisesti levinnyt Suomeen munina tai toukkina, kun puutarhakasveja tuodaan maailmanlaajuisen puutarhakaupan mukana. ”Pistiäiset eivät pysty lentämään merten takaa Suomeen, vaan niitä tulee, kun kasveja siirrellään mantereelta toiselle. Tuontitavarana ei tulekaan pelkkiä kasveja, vaan mukana seuraa myös elinympäristö toisille vieraslajeille”, Mutanen valaisee.

Samantyyppinen tilanne oli Suomessa parikymmentä vuotta sitten suosituksi tulleiden kärhö-puutarhakasvien kanssa: mukana tuli myös kärhöpistiäinen, jonka toukka syö kärhöjä. Uusia hyönteislajeja löytyy Suomesta vuosittain kymmeniä, mutta vain harvat niistä ovat vieraslajeja.

Hyönteisten tutkimusta jatketaan Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä.

Viimeksi päivitetty: 19.6.2024