Valosaasteella haitallisia vaikutuksia perhosten talvehtimiseen – uusi tutkimus voi osaltaan selittää hyönteiskatoa

Valosaaste voi estää perhosia talvehtimasta menestyksekkäästi, koska valosaaste saa yksilöt läpikäymään muodonvaihdoksen aikuiseksi perhoseksi liian myöhään syksyllä sen sijaan, että ne kehittyisivät talvenkestäviksi koteloiksi. Uuden kansainvälisen tutkimuksen tulokset voivat osaltaan selittää hyönteiskatoa.
Ruutumittari-perhonen kaupungin valoissa.
Kuvassa ruutumittari-perhonen kaupungin valoissa. Kuva Sami Kivelä / Oulun yliopisto

Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että jo heikkokin valosaastealtistus yöaikaan estää kasvavia perhostoukkia kehittymästä talvehtiviksi koteloiksi oikeaan aikaan.

Monet hyönteiset käyttävät päivänpituutta elinkiertonsa tahdistamiseen suhteessa vuodenaikojen vaihtumiseen, ja loppukesän lyhenevät päivät aikaansaavat siirtymisen talvehtivaan tilaan. Lyhyet päivät, jotka viittaavat syksyn olevan lähellä saavat perhosentoukat valmistautumaan kotelona talvehtimiseen. Jos taas päivät ovat pitkiä, mikä viittaa siihen, että uusi sukupolvi ehtii vielä käydä elinkiertonsa läpi ennen talvea, tai valosaaste saa perhosentoukat virheellisesti tulkitsemaan päivät pitkiksi, niin silloin koteloitunut yksilö kehittyy heti aikuiseksi perhoseksi. Valosaasteen erehdyttämät perhoset eivät kuitenkaan pysty menestyksellisesti lisääntymään syksyn olosuhteissa, eivätkä ne myöskään selviä talvesta hengissä.

Journal of Applied Ecology -tiedelehdessä 19.4.2023 julkaistussa tutkimuksessa testattiin, miten valosaaste vaikuttaa ruutumittarin (Chiasmia clathrata) toukkien kehittymiseen talvehtiviksi koteloiksi. Tutkimuksessa verrattiin lisäksi kaupunki- ja maaseutuympäristöjen populaatioita mahdollisten kaupunkipopulaatioissa evoluution myötä syntyneiden sopeumien selvittämiseksi, ja tämä vertailu toteutettiin sekä Keski-Euroopassa että Pohjoismaissa.

Tutkimuksen mukaan kaupunki- ja maaseutupopulaatioiden perhoset reagoivat valosaasteeseen samalla tavalla. Kaupunkipopulaatiot eivät siis näytä sopeutuneen kaupunkien valosaasteiseen ympäristöön.

Keski-Euroopan populaatiot olivat herkempiä valosasteelle kuin pohjoismaiset populaatiot, mikä korostaa tarvetta valosaasteen haittojen vähentämiseksi erityisesti eteläisemmillä leveysasteilla. Huomionarvoista on kuitenkin se, että valosaaste silti vaikutti kielteisesti myös pohjoismaisiin populaatioihin, joten valosaasteen vähentämisestä on hyötyä myös suomalaisille perhospopulaatioille.

”Valosaaste vaikuttaa luontoon yhä enemmän, ja tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että valosaaste saattaa myös vaarantaa hyönteisten menestyksellisen talvehtimisen”, akatemiatutkija Sami Kivelä Oulun yliopistosta toteaa. ”Tutkimustuloksemme ovat yhdenmukaiset aikaisempien tutkimusten kanssa, mutta maantieteellinen vaihtelu herkkyydessä valosaasteen vaikutuksille sekä kaupunkiperhosten sopeutumattomuus valosaasteeseen ovat uusia havaintoja. Jatkossa on syytä tutkia, kuinka laajasti hyönteiset ovat alttiita tällaiselle valosaasteen haittavaikutukselle, ja missä määrin se selittää hyönteisten vähenemistä.”

”Ihmisen toiminnan haittavaikutusten hillitsemisen kannalta tuloksemme ovat siinä mielessä lupaavia, että tähän yksittäiseen tekijään on suhteellisen helppoa vaikuttaa”, toteaa professori Thomas Merckx Vrije Universiteitista Brysselistä. ”Sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä elävät hyönteiset ovat herkkiä valosaasteelle. Valosaasteen vähentämisen tulisi olla keskeinen prioriteetti hyönteisten suojelussa.” Tutkimuksessa mukana oli myös Czech University of Life Sciences Prague.

Tutkimusjulkaisu: The research article: Thomas Merckx, Matthew E. Nielsen, Tuomas Kankaanpää, Tomáš Kadlec, Mahtab Yazdanian & Sami M. Kivelä (2023) Dim light pollution prevents diapause induction in urban and rural moths. Journal of Applied Ecology. doi.org/10.1111/1365-2664.14373

Lue myös: Sopeutuminen kaupunkiympäristöön on pidentänyt perhosten lentokautta

Viimeksi päivitetty: 17.4.2024